Siirry pääsisältöön

Tove Jansson: Seuraleikki

"Kolmella puolella mökkiä seisoivat kuuset tiiviinä tummanvihreänä muurina joka sulki maailman ulkopuolelle, kukaan ei voinut uskoa että bussitie kulki ohi vain kivenheiton päässä."
Tove Jansson: Seuraleikki (WSOY 1991)
Käsikirjoituksesta suomentanut Eila Pennanen
162 sivua
Olen pitänyt Tove Janssonin novelleissa ihastuttavan viipyilevästä, hieman ihmettelevästä tunnelmasta, ja samaa tunnelmaa tavoitin myös kokoelman Seuraleikki novelleista. Tarinoissa tavataan muun muassa salaperäinen Emmelina, joka saa Vanhaneidin huoneiston, ja luokkakokoukseen osallistuvat naiset, jotka päätyvät puhumaan kuolemasta. Novelleissa kohtaavat ihmiset, joiden kohtaamiset saattavat kuitenkin jäädä puolitiehen, ikään kuin leikiksi. Tarinoiden ihmisissä Jansson tavoittaa jotain niin tuttua, että moneen kertaan tulee mieleen: tuon tyypin minä tunnen.

Lempinovellini kokoelmassa on novelli Kesällä. Siinä on ihastuttava tunnelma: minäkertoja puuhailee hieman, ja puuhaillessaan hän ajattelee monenlaisia ajatuksia, joista syntyy erilaisia oivalluksia. Esimerkiksi tehtyään tien, joka palaa miltei samaan paikkaan, josta lähti, päähenkilö toteaa:
Sellaista tapahtuu. Mutta miksi oikeastaan pitäisikään olla teitä, pääsehän sitä eteenpäin muutenkin!
Myrskyn tullen päähenkilö ei pelkää vaan miettii erilaisia sanoja, jotka kuvaavat myrskyä. Puuvajaan hän tekee seinämaalauksen, joka on "Vaikuttava". Maalausta ei voi näyttää kenellekään, sillä sen jälkeen mikään ei olisi enää samanlaista.

Myös novelli Matka Rivieralle on ihastuttava. Siinä järjestetään juhlapäivän kunniaksi äidille matka Rivieralle, koska hän on sellaisesta haaveillut. Matka on kallis, mutta se toteutetaan, koska "unelma on unelma ja jos se on ennättänyt tulla vanhaksi se on voimakas". Ja kun matkakumppani, tytär Lydia, epäilee, ettei hän äitinsä kanssa oikein sovi matkakohteeseen, on äidin vastaus vakuuttava:
Minä sovin kaikkialle missä satun olemaan.
Tällä mukavalla novellikokoelmalla avaan omalta osaltani Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden, jota juhlistetaan monissa blogeissa. Muun muassa Les! Lue! -blogin Reeta on haastanut kirjabloggaajat lukemaan Jansson teoksia.

Kommentit

  1. Tämä olikin minulle uusi Jansson-kirja. Kuulostaa mielenkiintoiselta, vaikka en yleensä novelleista niin perustakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle romaani on ykkönen kirjallisuuden lajeista, mutta hyviä novellejakin on joskus ilo lukea. Ja Janssonin novellit ovat pääsääntöisesti hyviä. :)

      Poista
  2. Oi, minäkin olen luvannut osallistua johonkin muumikirahaasteeseen, mutta nyt en löydä niitä kirjoja mistään...onneksi on aikaa. Tästä kirjasta en ole ennen kuullutkaan...

    Sinulle on haaste blogissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi aikaa tosiaan on. Ja on ihanaa, kun nyt on hyvä syy taas perehtyä Janssonin tuotantoon. :)
      Kiitos haasteesta, se oli mukava yllätys tähän pakkaspäivään!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok