Siirry pääsisältöön

Tammikuun luetut

Tammikuussa tuli luettua yhteensä 17 kirjaa: 14 romaania, yksi novellikokoelma ja kaksi sarjakuvaa. Täydellisiä pettymyksiä ei tähänkään kuukauteen osunut, lukukokemushelmiä kylläkin. Erityisesti mieleeni jäivät Lukuiloa Perhoslaaksossa -haasteeseen lukemani kaksi kirjaa:
Myös kolmas kirja, jonka haluan nostaa esille, liittyy lukuhaasteeseen. Ihminen sodassa -haasteeseen luin Heidi Köngäksen romaanin Dora, Dora (2012). Haasteet ovat olleet antoisia jo nyt, blogitaipaleeni ensi askeleilla, sillä niiden myötä olen tutustunut kirjoihin, joihin tuskin muuten olisin tullut tarttuneeksi.

Tammikuussa aloitin myös Vuosi kuvina -haasteen. Idea on mielestäni ihastuttava: myöhemmin on mukava katsella, miltä vuodenkierto kuvien kera näyttää.

Kirjailijoista uusi, kiinnostava tuttavuus oli tammikuussa Taiye Selasi, jonka Ghana ikuisesti sai odottamaan ghanalais-nigerialaistaustaisen brittikirjailijan seuraavaa romaania.

Tove Janssonin juhlavuoden aloitin lukemalla novellikokoelman Seuraleikki. Pyrkimyksenäni on lukea Janssoniin liittyvää kirjallisuutta joka kuukausi tänä vuonna. Lukemistaan odottaa muun muassa Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta, joka voitti Blogistanian Tieto 2013 -kilpailun.

Blogistanian palkinnoista äänestin Tiedon lisäksi Finlandian voittajaa. Muihin kategorioihin en osallistunut, koska en ennättänyt kovin monta kirjaa niihin lukea. Finlandian voitti Pauliina Rauhalan Taivaslaulu, jota en ole ehtinyt käsiini saada. Kirja on jo pitkään ollut kotikaupunkini kirjaston varatuin teos. Toiseksi Finlandiassa tuli Kjell Westön Kangastus 38, joka oli omalla listallani ykkösenä.
Ensimmäistä kertaa äänestyksiin osallistuneena oli hienoa huomata, miten monipuolisesti bloggaajat äänestivät. Palkintolistoilta löytyy monia, kiinnostavia kirjoja, joihin haluaisin jossain vaiheessa perehtyä.

Blogistanian Kuopuksen voitti Aino ja Ville Tietäväisen Vain pahaa unta ja Blogistanian Globalian Haruki Murakamin 1Q84, jota en ole vielä lukenut.

Tästä on hyvä jatkaa lukuvuotta 2014!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...