Elin Ahrenbergin toimet 1900-luvun ensimmäisinä vuosina osoittavat yhtäältä, että hän osasi etsiä sellaisia työllistymisen väyliä, joihin vaadittu taloudellinen panostus ja kulttuurinen pääoma olivat hänen mahdollisuuksiensa rajoissa ja jotka kumminkin arvostettiin esimerkiksi piian työtä korkeammalle. Toisaalta tutkija ei voi välttyä ajattelemasta, että se ei riittänyt Elinille. Hän tuntuu halunneen elämältään enemmän: ehkä merkityksellisemmän työn, jossa saattoi auttaa muita, ehkä vakinaisen viran ja paremman palkan, ehkä arvostetumman aseman, ehkä kaikki edellä mainitut asiat.
Historiantutkija Johanna Annolan tietokirja Säädyttömät – Perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla vie suomalaisen yhteiskunnan historiaan. Kirja tarkastelee kahden perheen vaiheita 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun saakka, ja yksilöllisten elämäntarinoiden kautta rakennetaan kuvaa yhteiskunnastamme 100–200 vuotta sitten.
Teos on rajattu siten, että siinä tarkastellaan säätyjen ulkopuolella eläneitä ihmisiä – siis säädyttömiä. Ei mitenkään löyhätapaisia vaan ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät vain sattuneet kuulumaan esimerkiksi aateliin tai edes talonpoikiin. Tämä rajaus on oivallinen, sillä juuri sen kautta on mahdollista tuoda esille 1800-luvun yhteiskunnallista murrosta ja samalla sitä, miten kaikkien mahdollisuudet eivät ole olleet tasavertaisia – varsinkaan, jos ei ole sosiaaliselta tai taloudelliselta asemaltaan kuulunut parempiosaisten joukkoon.
Keskiössä ovat naiset nimeltä Hanna Tamminen ja Elin Ahrenberg. He toimivat molemmat aikanaan köyhäintalon johtajattarena, mutta heidän tiensä samanlaiseen asemaan ei suinkaan ollut samankaltainen: Hanna Tamminen pääsi ponnistamaan kohti johtajattaren uraa paremmasta tilanteesta kuin kollegansa. He edustivat myös eri sukupolvea: Hanna Tamminen (ent. Hagelin) syntyi 1854 ja Elin Ahrenberg (myöhemmin Aarrevaara) 1883.
Hanna Tammisen ja Elin Ahrenbergin kautta tarkastellaan laajemminkin heidän perheitään ja samalla sitä, miten maailma muuttuu. Kouluttautumisen mahdollisuudet paranevat eikä köyhän tarvitse enää välttämättä olla köyhä koko elämäänsä.
Säädyttömät on todella kiinnostava teos, jonka ehdoton rikkaus on se, että historiaa lähestytään yksilöiden kautta. Mikrohistoria avaa näkymiä tavallisten ihmisten arkeen: he ovat ponnistelleet niissä puitteissa, jotka ovat heidän aikanaan olleet olemassa. Esimerkiksi koulunkäynti ei ole ollut todellakaan itsestäänselvyys, ja siten eteneminen sosiaalisessa hierarkiassa on usein vaatinut jonkinlaisia taustatukia. Nykyajan eläjän onkin hyvä palautella mieleen, että nykyinen hyvinvointiyhteiskunta ei ole ollut olemassa aina.
Johanna Annola asemoi itsensä tutkijaksi ja muistuttaa, miten rajallinen historiallinen aineisto voi olla ja miten tutkija ei voi lähteä tekemään lennokkaita tulkintoja, vaikka mielikuvitus sellaiseen kannustaisikin. Kirjailija pitäytyy tosiasioissa, kuten tietenkin pitääkin, ja osoittaa kattavin lähdeviittein tietojensa lähteet. Moni yksityiskohta jää pimentoon – minkä kirjailija tuo avoimesti esille – mutta siitä huolimatta tutkija on koonnut kansien väliin vaikuttavaa ja eloisaa ajankuvaa.
Koska kirjassa esitellään keskushenkilöiden lisäksi myös monia muita aikalaisia, jää lukijalle tilaa pohtia, kuka henkilöistä tuntuu kiinnostavimmalta. Minua puhutteli erityisesti Elin Ahrenbergin tarina, jotakuta toista voi puhutella joku toinen. Henkilöihin kannattaa tutustua, jos 1800-luvun arki ja tavalliset ihmiset kiinnostavat vähänkään.
Helmet-lukuhaaste: 47.–48. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun. Johanna Annolan sisar on Elina Annola, jonka toisinkoisen Kaikki lokakuun taivaat kuuntelin hiljattain.
Tämähän kuulostaa mainiolta! Tykkään lukea erilaisia tietokirjoja.
VastaaPoistaTätä voi kyllä lämpimästi suositella!
PoistaSekä aikakausi että aihe kiinnostaa, samoin mikrohistoriallinen näkökulma. Kirjan kansi on niin kovin tuttu, että aloin tässä pohtia, mahtaako minulla olla tämä kirja jopa jossakin pinossa, vai olenko vain pyöritellyt kirjastossa käsissäni. Joka tapauksessa, vaikuttaa ehdottomasti tsekkaamisen arvoiselta.
VastaaPoistaKannattaa tsekata! Uskoisin tämän olevan sinulle kiinnostava.
PoistaTodella mielenkiintoista, kiitos vinkistä! Nappasi puhelimeen listalle, kun tuskin ehdin paperilta lukea. Luulenpa, että tämä sopii luppohetkinä puhelimelta luettavaksi.
VastaaPoistaMinna /KBC
Luulen, että tästä saa hyvää luettavaa luppohetkiin!
PoistaTämä odottaa luettavien pinossa. Arjen ja "pienen ihmisen" historia kiinnostaa kovasti!
VastaaPoistaTässä ihastutti minua juuri se, että keskiössä ovat tavalliset ihmiset. Luulen, että omassa suvussani on juuri kirjassa kuvatun kaltaisia tarinoita.
Poista