Siirry pääsisältöön

Johanna Annola: Säädyttömät – Perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla

Elin Ahrenbergin toimet 1900-luvun ensimmäisinä vuosina osoittavat yhtäältä, että hän osasi etsiä sellaisia työllistymisen väyliä, joihin vaadittu taloudellinen panostus ja kulttuurinen pääoma olivat hänen mahdollisuuksiensa rajoissa ja jotka kumminkin arvostettiin esimerkiksi piian työtä korkeammalle. Toisaalta tutkija ei voi välttyä ajattelemasta, että se ei riittänyt Elinille. Hän tuntuu halunneen elämältään enemmän: ehkä merkityksellisemmän työn, jossa saattoi auttaa muita, ehkä vakinaisen viran ja paremman palkan, ehkä arvostetumman aseman, ehkä kaikki edellä mainitut asiat.

Johanna Annola: Säädyttömät –
Perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla
Vastapaino 2022
kannen luonnokset Albert Edelfelt
ulkoasu Mirkka Hietanen
367 sivua

Historiantutkija Johanna Annolan tietokirja Säädyttömät – Perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla vie suomalaisen yhteiskunnan historiaan. Kirja tarkastelee kahden perheen vaiheita 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun saakka, ja yksilöllisten elämäntarinoiden kautta rakennetaan kuvaa yhteiskunnastamme 100–200 vuotta sitten.

Teos on rajattu siten, että siinä tarkastellaan säätyjen ulkopuolella eläneitä ihmisiä – siis säädyttömiä. Ei mitenkään löyhätapaisia vaan ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät vain sattuneet kuulumaan esimerkiksi aateliin tai edes talonpoikiin. Tämä rajaus on oivallinen, sillä juuri sen kautta on mahdollista tuoda esille 1800-luvun yhteiskunnallista murrosta ja samalla sitä, miten kaikkien mahdollisuudet eivät ole olleet tasavertaisia – varsinkaan, jos ei ole sosiaaliselta tai taloudelliselta asemaltaan kuulunut parempiosaisten joukkoon.

Keskiössä ovat naiset nimeltä Hanna Tamminen ja Elin Ahrenberg. He toimivat molemmat aikanaan köyhäintalon johtajattarena, mutta heidän tiensä samanlaiseen asemaan ei suinkaan ollut samankaltainen: Hanna Tamminen pääsi ponnistamaan kohti johtajattaren uraa paremmasta tilanteesta kuin kollegansa. He edustivat myös eri sukupolvea: Hanna Tamminen (ent. Hagelin) syntyi 1854 ja Elin Ahrenberg (myöhemmin Aarrevaara) 1883.

Hanna Tammisen ja Elin Ahrenbergin kautta tarkastellaan laajemminkin heidän perheitään ja samalla sitä, miten maailma muuttuu. Kouluttautumisen mahdollisuudet paranevat eikä köyhän tarvitse enää välttämättä olla köyhä koko elämäänsä.

Säädyttömät on todella kiinnostava teos, jonka ehdoton rikkaus on se, että historiaa lähestytään yksilöiden kautta. Mikrohistoria avaa näkymiä tavallisten ihmisten arkeen: he ovat ponnistelleet niissä puitteissa, jotka ovat heidän aikanaan olleet olemassa. Esimerkiksi koulunkäynti ei ole ollut todellakaan itsestäänselvyys, ja siten eteneminen sosiaalisessa hierarkiassa on usein vaatinut jonkinlaisia taustatukia. Nykyajan eläjän onkin hyvä palautella mieleen, että nykyinen hyvinvointiyhteiskunta ei ole ollut olemassa aina.

Johanna Annola asemoi itsensä tutkijaksi ja muistuttaa, miten rajallinen historiallinen aineisto voi olla ja miten tutkija ei voi lähteä tekemään lennokkaita tulkintoja, vaikka mielikuvitus sellaiseen kannustaisikin. Kirjailija pitäytyy tosiasioissa, kuten tietenkin pitääkin, ja osoittaa kattavin lähdeviittein tietojensa lähteet. Moni yksityiskohta jää pimentoon – minkä kirjailija tuo avoimesti esille – mutta siitä huolimatta tutkija on koonnut kansien väliin vaikuttavaa ja eloisaa ajankuvaa.

Koska kirjassa esitellään keskushenkilöiden lisäksi myös monia muita aikalaisia, jää lukijalle tilaa pohtia, kuka henkilöistä tuntuu kiinnostavimmalta. Minua puhutteli erityisesti Elin Ahrenbergin tarina, jotakuta toista voi puhutella joku toinen. Henkilöihin kannattaa tutustua, jos 1800-luvun arki ja tavalliset ihmiset kiinnostavat vähänkään.

Helmet-lukuhaaste: 47.–48. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun. Johanna Annolan sisar on Elina Annola, jonka toisinkoisen Kaikki lokakuun taivaat kuuntelin hiljattain.

Kommentit

  1. Tämähän kuulostaa mainiolta! Tykkään lukea erilaisia tietokirjoja.

    VastaaPoista
  2. Sekä aikakausi että aihe kiinnostaa, samoin mikrohistoriallinen näkökulma. Kirjan kansi on niin kovin tuttu, että aloin tässä pohtia, mahtaako minulla olla tämä kirja jopa jossakin pinossa, vai olenko vain pyöritellyt kirjastossa käsissäni. Joka tapauksessa, vaikuttaa ehdottomasti tsekkaamisen arvoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tsekata! Uskoisin tämän olevan sinulle kiinnostava.

      Poista
  3. Todella mielenkiintoista, kiitos vinkistä! Nappasi puhelimeen listalle, kun tuskin ehdin paperilta lukea. Luulenpa, että tämä sopii luppohetkinä puhelimelta luettavaksi.
    Minna /KBC

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tästä saa hyvää luettavaa luppohetkiin!

      Poista
  4. Tämä odottaa luettavien pinossa. Arjen ja "pienen ihmisen" historia kiinnostaa kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä ihastutti minua juuri se, että keskiössä ovat tavalliset ihmiset. Luulen, että omassa suvussani on juuri kirjassa kuvatun kaltaisia tarinoita.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok