Siirry pääsisältöön

Romantiikkaa ja rikoksia äänikirjoissa

Kesällä sitä usein kaipaa hieman tavallista kepeämpää luettavaa, niin tänäkin kesänä. Kuulokkeissa on pyörinyt niin feelgood -romaaneja kuin raakuutta välittäviä dekkareita. Tässä viimeisimmät:


Lucy Diamond: Uusien alkujen talo (Otava 2022, alkuteos The House of New Beginnings, suom. Eeva Parviainen, kansi Kate Forrester, äänikirjan lukija Maija Lang). Brightonilaiseen taloon muuttaa kolme erilaista naista, joista jokaisella on niin huolia kuin haaveita. Georgie, Charlotte ja Rosa tutustuvat ja tukevat toisiaan elämän aallokoissa. Lempeä romaani, joka saa haaveilemaan matkasta Brightoniin ja ajoittain hymyilyttää huumorillaan.

Jos Lucy Diamondin Rantakahvila-sarja on ollut mieleinen, kannattaa tarttua myös tähän romaaniin. Keskeiset henkilöhahmot ovat kiinnostavia ja toisistaan riittävästi erottuvia siten, että äänikirjaformaatissakin pysyy perillä eri näkökulmista.

Jenny Fagerlund: Kesän suuret ja pienet salaisuudet (Gummerus 2022, alkuteos Mitt hemliga liv, suom. Antti Saarilahti, äänikirjan lukija Karoliina Niskanen). Moa perii yllättäen isoäidiltään asunnon, joka on täynnä historiaa. Poikaystävä Ruben ei innostu perinnöstä vaan haaveilee tuliterästä kämpästä trendikkäällä asuinalueella. Ruben ei myöskään innostu Moan isoäidiltä jääneestä koirasta, joka päätyy sekin Moan hoiviin. Ristiriita on siis ilmeinen eikä lukijana tarvitse kauan miettiä, kumman puolelle asettuu. 

Fagerlundin romaani on varsin ennalta arvattava mutta sisältää kiintoisan historia-aspektin, joka saa teoksen erottumaan joukosta. Kiintoisa on myös Moan työ huutokauppakamarilla.

Satu Rämö: Hildur (WSOY 2022, kansi Ville Laihonen, äänikirjan lukija Sanna Majuri). Hildur on tämän kesän varsinainen Dekkaritapaus, eikä suotta – viihdyin mainiosti sarjan avausosan parissa. Henkilöhahmot, erityisesti kylmissä vesissä surffaava rikosetsivä Hildur ja hänen neulova suomalaiskollegansa Jakob, ovat kiinnostavia. 

Tämäkin teos saa kaipaamaan matkalle, tällä kertaa Islantiin. Miljöö on kuin yksi päähenkilö, niin elävästi ja seikkaperäisesti sitä kuvataan. 

Dekkari kaihtaa tarpeetonta väkivaltaa, joten se sopii hyvin feelgood-kirjojen seuraksi varsinkin siinä vaiheessa, jos romantiikka alkaa kyllästyttää. Jatkoa sarjalle on odotettavissa ensi maalikuussa, ja lukulistalle menee kakkososakin.

Saija Kuusela: Vyöry (Tammi 2022, kansi Sanna-Reeta Meilahti, äänikirjan lukija Sanna Majuri). Kakkososaan on ehtinyt jo norjalaisesta Nea Guttormista kertova dekkarisarja. Avausosa Katse herätti kiinnostukseni, sillä päähahmo Nea on kiehtova pidättyväisyydessään. 

Nean salaperäiset voimat ovat tällä kertaa aiempaa hienovaraisemmin esillä, kun poliisi ryhtyy selvittämään teatteriryhmän edesottamuksia ja yllättäviä kuolemantapauksia. Miljöö toimii tässäkin osassa hyvin, ja itse asiassa kakkososan perusteella sarja tuntuu paranevan edetessään. 

Helmet 2022 -lukuhaasteessa Fagerlundin teos sujahtaa kohtaan 10 (Kirjan nimi on mielestäsi tylsä -pahoittelen)ja Hildur kuittaa kohdan 4 (Kirja, jonka tapahtumissa et itse haluaisi olla mukana – Islanti kyllä kiinnostaa mutta ruumiit eivät.)

Kommentit

  1. Nää kaikki kirjat kiinnostaa. Hildur on varauksessaki jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Hilduria saattaa joutua kirjastosta odottelemaan, on ilmeisesti kovin suosittu.

      Poista
  2. Itsekin olen täällä islantilaistunnelmissa. Luin eilen loppuun Vigdís Grímsdóttirin Metsän tytön ja seuraavana vuorossa on Ragnar Jónassonin Pimeys. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Metsän tyttö -vinkistä, pitääkin tutustua siihen. Pimeyden olen lukenut mutta sen jatko on jäänyt muun alle. Pitäisikin palata Huldan luokse.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...