Siirry pääsisältöön

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme.

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin
WSOY 2022
kansi Anna Makkonen
226 sivua

Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin. Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia – ja yksin. Tartuinkin kirjaan hieman epäröiden: Olisinko lainkaan kohderyhmää? Olisinko ollenkaan oikea lukija tälle teokselle?

Kirjan luettuani voisin suositella sitä ihan kenelle tahansa, vaikka se tarpeettoman lavealta kuulostaneekin. Erityisesti teosta täytyy suositella heille, jotka työskentelevät maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kanssa esimerkiksi sosiaali- ja koulutusalalla.

Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin on nimittäin äärettömän tärkeä kirja. Se on myös ajatuksia herättävä, silmiä avaava ja riipaiseva. Ujuni Ahmedin omien kokemusten kautta avautuu näkymä siihen, minkälaista on elää maassa, jossa tuntee olevansa vääränlainen ja jossa yhteiskunnan rakenteet samoin kuin oman lähiyhteisön normit tekevät elämisestä välillä tarpeettoman vaikeaa. 

Ujuni Ahmed kertoo kirjassa avoimesti omista häpeän tunteistaan ja siitä, miten hän alkoi kyseenalaistaa muslimiyhteisönsä sääntöjä ja miten hän löysi oman tapansa toteuttaa uskoaan. Hän kyseenalaistaa myös sitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii ja kohtaa – tai jättää kohtaamatta – maahanmuuttajien haasteet erilaisten yhteisöjen puristuksessa. Hän ei kuitenkaan päädy vain osoittelemaan sormella ongelmakohtia vaan pohtii, miten voisi itse parantaa synnyinmaansa oloja ja viedä sinne suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan opetuksia.

Omakohtaisilla havainnoillaan Ahmed osoittaa, että tasa-arvotyötä on yhä edelleen paljon tehtävänä. Hän muistuttaa, miten tärkeää on ulottaa tasa-arvotyö ihan kaikkiin ja miten hienotunteisuuden vaatimus voi olla hyvinkin vahingollista silloin, kun sen varjolla sallitaan ihmisoikeusrikkomukset ja suoranainen väkivalta.

Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin on rohkea ja avoin puheenvuoro siitä, mitä on elää ja kasvaa Suomessa, kun ei ole osa valtavirtaa. Toivon, että se herättää keskustelua ja saa aikaan muutosta.

Muualla: Kirjavinkit, Helmi Kekkonen ja Reader, why did I marry him?

Kommentit

  1. On ihan hullua, että Suomessakin käytännössä sallitaan naisten huono kohtelu, kun se liittyy maahanmuuttajataustaan. Maahanmuuttajilta pitäisi vaatia samaa kuin muultakin väestöltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjassa tulee hyvin esille se, että kaltoinkohtelua perustellaan uskonnolla ja kulttuurilla, vaikka oikeasti syyt eivät ole kummassakaan. Keinoja puuttua paremmin pitäisi olla, mutta toisaalta meillä lienee vaikeuksia puuttua ja tietoakin tarvittaisiin lisää.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...