Siirry pääsisältöön

Emma Stonex: Majakanvartijat

Nyt he erottavat jo mustana vellovan meren majakan juurella, kuin tumman tahran tai vuosikymmeniä riehuneen rajuilman jättämän arven. Vaikka Jory on lähestynyt paikkaa lukemattomia kertoja, aina tätä Majakoiden ruhtinatarta lähestyessään hän tuntee samaa mitättömyyttä, ehkä jopa hienoista pelkoa, melkein kuin majakka soimaisi häntä. Maiden, tuo viisikymmentä metriä korkea viktoriaanisen suunnittelun ja rakentamisen taidonnäyte, piirtyy mahtavana vasten taivaanrantaa, uljaana vaaleana linnakkeena, joka on taannut merenkulkijoiden turvallisuuden.

Emma Stonex: Majakanvartijat
Otava 2022
alkuteos The Lamplighters 2021
suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi
kansi Max Ellis
379 sivua

1970-luvulla syrjäiseltä majakkasaarelta katoaa kolme majakanvartijaa. Cornwallissa sijaitsevan majakan ovet on lukittu sisäpuolelta, ja miehet ovat kadonneet jälkiä jättämättä.

Parikymmentä vuotta myöhemmin mysteeri on edelleen selvittämättä. Kirjailija Dan Sharp haluaa kirjoittaa aiheesta kirjan ja tavata kadonneiden läheiset tutkiakseen tapahtumia. Majakkayhtiö on kantansa päättänyt, mutta kirjailija on varma, että jotain on jäänyt tuomatta päivänvaloon. 

Sharpin saapuminen sekoittaa monen henkilön tavallista arkea. Majakanvartijoiden läheisten on palattava muistoihinsa ja kohdattava salaisuutensa, joiden piti olla osa menneisyyttä samoin kuin kadonneiden miesten. Kaiken yllä häilyy vaikuttavan ja hieman pelottavankin majakan varjo.

Emma Stonexin romaani on saanut innoituksensa tositapahtumista. Vuonna 1900 todellisuudessakin katosi kolme majakanvartijaa – Stonex on tuonut kertomuksessaan tapahtumat vuosikymmeniä myöhemmäksi ja värittänyt niitä mielikuvituksellaan. Ajallinen siirtäminen on perusteltu, sillä yksi aihelma romaanissa on se, miten tekniikka kehittyy ja miten majakanvartijan ammatti vähitellen käy tarpeettomaksi.

Romaani liikkuu kahdella aikatasolla. Vuonna 1972 ollaan paljolti majakassa, ja romaanissa rakentuu vaikuttava kuva siitä, minkälaista on elää eristyksissä ja yksinäisyydessä keskellä merta. Vuonna 1992 ollaan mantereella ja palataan vähä vähältä siihen, mitä ennen miesten katoamista tapahtui. Miksi yhteisen menetyksen kokeneet majakanvartijoiden puolisot eivät ole lainkaan tekemisissä?

Jännite syntyy tietenkin siitä, mitä majakalla oikein tapahtui. Taitavasti kerronta harhauttaa ja avaa tapahtumia yksi kerrallaan siten, että jännite säilyy, vaikka mitenkään nopeatempoisesta kertomuksesta ei todellakaan ole kysymys. Majakanvartijat on viihdyttävä ja oivallisesti rakennettu romaani, joka saa sekä kaihoamaan majakkamaisemia että hieman kammoksumaan niitä.

Muualla: Luetut.net, Kirjasähkökäyrä ja Kirjahilla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok