Siirry pääsisältöön

Maggie Nelson: Jane – Eräs murha / Punaiset osat

"Nyt ei ole aika kysyä, miksi tällaista tapahtuu,
vaan on aika uskoa, pastori sanoi,
ja neljäsataa ihmistä itki.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin aamu on hiljainen
ja uskoa vailla. On aika
esittää kysymyksiä."
Maggie Nelson: Jane – Eräs murha / Punaiset osat
S&S 2020
alkuteokset Jane – a murder 2005,
The Red Parts 2007
suomentanut Kaijamari Sivill
415 sivua

Maggie Nelsonin romaanit Jane – Eräs murha ja Punaiset osat on julkaistu Suomessa yhteisniteenä vuonna 2020. Niteen osat ovat jossain määrin erilaisia mutta vahva yhteinen tekijä niissä on kirjailija Maggie Nelsonin täti Jane Mixer, jota Nelson ei koskaan ehtinyt tapaamaan: Jane murhattiin muutama vuosi ennen sisarentyttärensä syntymää.

Ja Janen murha on se tapahtuma, jonka ympärille kaikki kietoutuu. Se on tapahtuma, joka vaikuttaa koko Janen perheen elämään ja sittemmin myös esimerkiksi Maggie Nelsonin elämään.

Jane – Eräs murha on vaikuttava ja moninainen tutkielma murhasta, joka tapahtui vuonna 1969. Kaksikymmentäkolmevuotias yliopisto-opiskelija Jane Mixer oli lähdössä käymään vanhempiensa luona mutta ei koskaan päässyt perille. Janen ruumis löydettiin pieneltä hautausmaalta seuraavana aamuna. Jane kuvaa näitä tapahtumia. Romaani koostuu Janen päiväkirjakatkelmista, runoista ja erilaisista lähteistä, joiden kautta muotoutuu kuva nuoresta naisesta, joka oli täynnä elämää ja muutakin kuin vain murhan uhri.

Punaiset osat on Janen jatkumo. Ensimmäisen osan ilmestyttyä kävi ilmi, että kehittyneiden DNA-tutkimusten avulla voi olla mahdollista tavoittaa Janen murhaaja vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Punaiset osat kuvaa oikeudenkäyntiä ja sen ohessa ensimmäistä osaa laajemmin myös kirjailijan omaa elämää: kasvua naiseksi yhteisössä, jossa vallitsee väkivallan kulttuuri, ja perheessä, jossa kohdataan monenlaisia tragedioita isän kuolemasta sisaren vangitsemiseen.

Jane – Eräs murha on ihmeellinen. Se on sekoitus erilaisia tekstilajeja, ilmava ja samalla painava. Ilmaisussa on herkkyyttä, joka nivoutuu hämmästyttävän saumattomasti osaksi dokumentaarista raportointia ja nuoren naisen päiväkirjamerkintöjä. Runon keinoin Nelson kuvaa vaikuttavasti sitä, miten surmanteko kalvaa läheisiä vielä vuosia myöhemmin ja on vakiintunut osa perheen historiaa, puhuttiinpa siitä ääneen tai ei.

Punaiset osat on ensimmäistä osaa esseemäisempi ja henkilökohtaisempi. Siinä kirjailija tulee aiempaa enemmän esille, avaa itseään lukijalle samalla, kun meneillään on oikeudenkäynti, joka raastaa ja repii auki haavoja. Teos kritisoi väkivaltakulttuuria, joka mässäilee murhilla ja rikosoikeudenkäynneillä. Yksilöistä tulee yhtäkkiä julkista riistaa kaiken kauheuden keskellä. Vaikka Punaiset osat on hieno teos, ei se minun lukukokemuksessani nouse aivan Janen tasolle. Ensimmäisessä osassa ihastuin erityisesti ilmaisuun, ja vaikka toinenkin osa on kertakaikkisen hyvin kirjoitettu, en tavoita siitä samaa lumoa kuin ensimmäisestä.

Maggie Nelsonin yhteisniteestä muualla: Kulttuuri kukoistaa, TarukirjaReader, why did I marry him?, Kirjaluotsi, Lumiomena ja Mitä luimme kerran.

Keski-kirjastot 2021: 18. Runoromaani tai säeromaani.

Helmet 2021: 38. Kirja on käännetty hyvin.

Kommentit

  1. Kuulostaa kiinnostavalta teokselta, vaikka aihepiiri on surullinen. Kiitos lukuvinkistä.
    Nyt nauttimaan aurinkoisesta kevätpäivästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aihepiiristä huolimatta en kokenut, että olisi liian raskas. Toki rankkaakin sisältöä mukana on.
      Aurinkoisia kevätpäiviä, Mai!

      Poista
  2. Tämä kiinnostaa. Toivottavasti tulee joskus kirjastossa vastaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok