Siirry pääsisältöön

Candice Carty-Williams: Queenie

Töissä tein minimaalisen määrän hommia ja jäin myöhään, jotten joutuisi palaamaan taloon, johon en lähimainkaan ollut asettunut kodiksi. Bussissa välttelin autoepisodin aiheuttamia syyllisyyden hyökyjä, tuijotin minun ja Tomin viestiketjua ja yritin tahdonvoimalla saada hänet vastaamaan. Ei mitään sitten lauantaiöisen siististi poikki -muistutuksen. Puhelin värisi kädessäni, mutta tarkistettuani tekstiviestit, WhatsAppin ja sähköpostin en saanut selvää, minkä takia. Selasin ruutuja ja näin ikonin, jossa oli sydän ja punainen viesti-ilmoitus oikeassa kulmassa. Se OkCupid-sovellus, jonka tytöt olivat juhlissa ladanneet puhelimeeni. Vedin syvään henkeä ja avasin sovelluksen varovasti, tietämättä yhtään, mitä oli luvassa.

Candice Carty-Williams: Queenie
WSOY 2021
alkuteos Queenie
suomentanut Natasha Vilokkinen
462 sivua
äänikirjan lukija Anna-Riikka Rajanen
kesto 11 t 22 min

Queenien nimihenkilö on britannianjamaikalainen toimittaja, jonka poikaystävä haluaa tauolle. Queenien mielestä kyseessä on nimenomaan tauko, mutta poikaystävä Tom saattaa olla hieman eri mieltä. Töissäkään ei mene aivan mutkattomasti, sillä Queenien juttuideat ajankohtaisista puheenaiheista eivät saa oikein myötätuulta taakseen.

Queenien tukena on onneksi ystäväjoukko, Corgit-ryhmä, jonka kanssa jakaa ajatuksia niin elävässä elämässä kuin WhatsAppissa. Ystäviensä kanssa Queenie voi puida erikoisia kohtaamisiaan miesten kanssa, kun Tom ei näytä tekevän paluuta ja jonkinlaisilla kohtaamisilla Queenien täytyy poikaystävän jättämää aukkoa elämässään täyttää. (Kielikuva on tässä kohtaa todella kehno, tiedän.) Mutta ei ystävienkään kanssa lopulta ihan putkeen mene, ja erilaisten käänteiden jälkeen Queenie ajautuu aina vain kummallisempiin tilanteisiin niin työpaikallaan kuin vapaa-aikanaankin.

Queenie on rinnastettu Bridget Jonesiin, mutta minä näen tässä hahmossa enemmän syvyyttä ja surua. Queenie on henkilönä myös sellainen, että hänelle toivoo hyvää, hänen tekemisiään seuraa vierestä sydän syrjällään ja häntä haluaisi halata. Mutta halaaminen ei käy, sillä Queenie ei pidä fyysisestä läheisyydestä.

Fyysistä läheisyyttä hän kuitenkin antaa satunnaisille miesseuralaisilleen. Sen myötä hän joutuu kaltoin kohdelluksi ja monin tavoin toiseutetuksi ja sivuutetuksi. Sen seuraaminen on sydäntäsärkevää, eikä voi kuin toivoa, että Queenie ymmärtäisi, miten pahoin hän kohtelee itseään antaessaan miesten kohdella häntä huonosti. Ja onneksi ymmärrys vähitellen kasvaa.

Matkalla kotiin laitoin viestin Guylle. Hän tuli illalla käymään, harrasti seksiä kehoni kanssa kahdesti ja lähti. Emme taaskaan käyttäneet kumia. Minun pitäisi ryhdistäytyä eikä sabotoida itseäni.

Queenie ei kuitenkaan ole pelkkää kurjuutta vaan kerronnassa on kepeyttä ja paikoin jopa hupaisuutta, joka saa nauramaan. Henkilöhahmoissa on jotain ihastuttavaa ja se, miten Queenien jamaikalaisjuuria tuodaan esille, on hyvin elävää. Elävä on koko Queenien tarinakin.

Kaunokirjallisuuden yksi tärkeä tehtävä on avata sitä, miten muut ihmiset tässä maailmassa elävät. Queenie tuo vaikuttavasti esille sen, minkälaista on elää päähenkilön on elää maailmassa, joka on valkoisten. "En ole rasisti" -tyyppi voi kevyesti latistaa Black lives matter -ilmiön ja rodullistaminen on arkipäivää. Rasismi on jatkuvasti osa elämää, ja sen Queenie osoittaa liikoja alleviivaamatta, vakuuttavasti.

Queenie on kiihkeä ja kevyt, pysäyttävä ja painava. Se sisältää tärkeitä teemoja rodullistamisesta toiseuttamiseen ja muistuttaa, että #metoo ei ole menneisyyttä. Tarina imaisee mukaansa ja kantaa hyvin, vaikka loppua kohti imu hieman laimeneekin. Queenie vaikuttaa jakavan vahvasti mielipiteitä, mutta minä kannustan antamaan romaanille mahdollisuuden.

Queenien ovat lukeneet myös ainakin Katja ja Suttastiina.

Keski-kirjastot 2021: 13. Kirjassa erilaiset kulttuurit kohtaavat. 

Helmet 2021: 9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...