Siirry pääsisältöön

Jarkko Tontti: Haava

Joskus olin syyttänyt erostammekin mielessäni Jeminaa. Johannes joi, koska Jemina oli niin vaikea. Välillä syytin toisin päin, tyttäreni käytti aineita, koska hänen isänsä oli alkoholisti. Se oli epäreilua, myönnetään. Ei se ollut Johanneksen vika, hän yritti tosissaan.

Jarkko Tontti: Haava
Otava 2021
238 sivua
äänikirjan lukija Karoliina Niskanen
kesto 5 t 51 min

Jarkko Tontin romaanissa kohdataan äidin ja isän pahin painajainen: Gretan ja Johanneksen tytär Jemina menehtyy. Uutinen tyttären kuolemasta ei kuitenkaan suista äitiä epätoivoon vaan Gretan päällimmäinen tunne on helpotus: jatkuva huoli tyttären suistumisesta kohti tuhoa on vihdoin päättynyt.

En ollutkaan yllättynyt. Minä olin tiennyt, että tämä päivä tulisi.

Jemina kärsi ennen kuolemaansa vakavasta huumeriippuvuudesta. Tytär piti yhteyttä vanhempiinsa lähinnä silloin, kun tarvitsi rahaa. Toisaalta hän tunsi yhteyttä isäänsä, alkoholistiin, jonka kanssa jakoi samaa kokemusmaailmaa. Mutta ei Gretakaan vapaa riippuvuuksista ole: hänen on pakko selailla sosiaalista mediaa ja seurata päivitystensä tykkäyksiä.

Haava onkin vahvasti romaani erilaisista riippuvuuksista. Se osoittaa, miten monenlaisia riippuvuudet ovat ja miten ympäristö suhtautuu riippuvuuksiin eri tavoin. On aivan eri asia olla addiktoitunut sosiaaliseen mediaan kuin alkoholiin, huumeista puhumattakaan. Eronsa on silläkin, kuka koukuttuu ja kuka ei.

Haava on myös romaani kuolemasta ja ihmissuhteista. Tarina kertoo, miten äiti suhtautuu tyttärensä kuolemaan ja miten tilanteen näkee lapsensa menettänyt isä. Molemmat muistavat minkä muistavat, erityisesti toisen on tärkeää löytää joku, jota syyttää tyttären onnettomasta kohtalosta. Kolmantena ääneen pääsee myös Jemina, huumeriippuvainen nuori nainen, jonka ahdistus välittyy kerronnasta viiltävästi.

Vaikka romaanin aihe on ahdistava ja kokonaisuus on tummasävyinen, tarinaa etäännytetään mielestäni sopivassa suhteessa eikä Haava pakota vastaanottajansa liian syvälle mustuuteen. Kertomus kuitenkin koskettaa ja muistuttaa, minkälaista tuskaa vanhemmuus voi aiheuttaa ja miten raastavaa huoli lapsesta voi olla. Miten tavallisesta lapsesta tulee huumeaddikti – vastauksia kysymykseen voi olla lukuisia, mutta Haavassa ei osoitella sormella vaan huomautetaan, että tarina voi olla hyvin erilainen, kun kertoja vaihtuu.

Romaanin kerronta on napakkaa. Silti kokonaisuuteen mahtuu paljon painavaa sanottavaa. Haava koskettaa ja tarjoaa ravistelevan lukukokemuksen.

Haavasta muualla: Kirjarouvan elämää.

Keski-kirjastot 2021: 19. Kirja, jossa sosiaalinen media on jollain tavalla esillä.

Helmet 2021: 4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan.

Kommentit

  1. Olen samaa mieltä: tähän romaaniin mahtuu yllättävän paljon mutta se ei tunnu lainkaan ylitäydeltä. Muutenkin pidin, kerronta on karua mutta antoisaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, runsas mutta hallittu kokonaisuus. "Karu" on hyvä adjektiivi kuvaamaan kerrontaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä