Siirry pääsisältöön

Trevor Noah: Laiton lapsi – Värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa

Äiti kertoi minulle näitä tarinoita, jotta en pitäisi itsestään selvänä, miten olimme päässeet siihen, missä nyt olimme, mutta jutut eivät pienimmässäkään määrin kummunneet itsesäälistä. 'Ota oppia menneisyydestäsi ja tule paremmaksi ihmiseksi menneisyytesi ansiosta', hän sanoi usein, 'mutta älä murehdi menneisyyttäsi. Elämä on täynnä tuskaa. Anna tuskan vahvistaa sinua, mutta älä takerru siihen. Älä ole katkera.' Sitä äiti ei koskaan ollut. Puutteenalainen lapsuus ja nuoruus, vanhempien petokset – mistään niistä hän ei valittanut.

Trevor Noah: Laiton lapsi – värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa
Atena 2020
alkuteos Born a Crime. Stories from a South African Childhood
suomentanut Jaana Iso-Markku
300 sivua
äänikirjan lukija Markus Niemi
kesto 9 t 13 min

Laiton lapsi on koomikkona, näyttelijänä, tuottajana ja The Daily Show'n juontajana tunnetuksi tulleen Trevor Noahin elämäkerta. Minulle Noah ei ollut ennen kirjan kuuntelemista tuttu, mutta kirjan myötä mielenkiintoni todella heräsi. Miten kiinnostava elämänpolku Noahilla onkaan kerrottavanaan!

Kaikki alkaa siitä, kun Trevor Noahin äiti haluaa lapsen. Äiti ei kuvia kumartele vaan tekee tietoisen rikoksen: mustana xhosa-naisena hän valitsee lapsensa isäksi valkoisen miehen. 1980-luvun Etelä-Afrikassa rotujen sekoittamisesta saattoi joutua vankilaan. Äitiä ei vankilatuomio pelota vaan hän hankkii lapsen, joka ei ole musta eikä valkoinen vaan värillinen. 

Ja sillä, onko musta, valkoinen vai värillinen, on todellakin merkitystä apartheid-järjestelmän Etelä-Afrikassa. Noah on ihonväriltään värillinen mutta ei kulttuuriltaan, ja sillä on merkitystä. Toisaalta hän oppii sukkuloimaan eri ryhmien välillä, koska ei itse kuulu oikein mihinkään, ja toisaalta äiti kasvattaa häntä siten, että rodulla ei ole merkitystä.

Joskus aikoja sitten olin kiinnostunut eteläafrikkalaisesta apartheid-politiikasta ja luin siitä paljon. Luulin tietäväni aiheesta jonkin verran, mutta vasta Laittoman lapsen myötä ymmärsin, miten vähän lopulta ymmärsin. Yksilön kokemuksen kautta vasta avautuu kuva siitä, millaista on elää yhteiskunnassa, jossa kaikenlainen toiminta perustuu ihmisten jakamiseen eri ryhmiin. Trevor Noah nivoo taitavasti yksityisen näkökulman ja yhteiskunnallisen kehityksen: pääpaino on Noahin omissa elämänkokemuksissa mutta rinnalla kulkee hyvin eriarvoinen ja ongelmallinen yhteiskunta, joka kokee valtavia muutoksia samalla, kun nuori värillinen poika kasvaa kohti aikuisuutta.

Paitsi että Laiton lapsi kertoo Trevor Noahista itsestään, on tarina myös ylistys Noahin äidille, joka pelastaa lapsensa liikkuvasta bussista ja kasvattaa poikaansa kovalla kädellä mutta myös huumorilla ja lämmöllä. Tarinaa lukiessa käy selvästi ilmi, että juuri äiti on omalla tinkimättömällä asenteellaan mahdollistanut sen, että hänen poikansa on matkannut eteläafrikkalaiselta mustien asuinalueelta ja viheliäisestä korjaamorakennuksesta kohti menestystä ja kuuluisuutta.

Laiton lapsi on kuvaus värikkäästä nuoruudesta Etelä-Afrikassa ja värikäs kuvaus elämästä yhteiskunnassa, joka on avoimen rasistinen. Se on myös kirja perhesiteistä, rakkaudesta ja väkivallasta, identiteetistä ja kasvamisesta. Sisältö on paikoin aika rankkaa, mutta kirjailijan (äidiltä peritty) humoristinen tapa katsoa elämänsä tapahtumia jälkeenpäin tekee lukemisesta keveämpää. 

Trevor Noahin tarina ei todellakaan jätä kylmäksi: välillä itkettää, välillä naurattaa. Tarina vie mennessään ja on äärimmäisen kiinnostava. Äänikirjanakin tämä toimii vallan mainiosti!


Helmet 2020: 30. Kirjassa pelastetaan ihminen.

Kommentit

  1. Tämä kirja on varmasti hyvä äänikirja. Teksti on hyvin elävää, eloisaa, värikästä ja paikoin tosi koskettavaa. Pidin kovasti kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin pidin minäkin. Tässä onnistutaan hyvin tarjoamaan tietoa ja vetoamaan tunteisiin samalla kertaa.

      Poista
  2. Tämä oli minulle yksi vuoden parhaimmista lukukokemuksista. Toimii varmasti hyvin myös äänikirjana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä hurjan hyvä! Ja äänikirjanakin tosiaan toimii hyvin.

      Poista
  3. Tämä oli todella silmiä avaava. Minulle kävi samoin: yksilön kautta apartheidin ja silloisen Etelä-Afrikan koko karmeus tuli iholle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että kirjallisuus avaa todellisuutta tällä tavoin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on