He kääntyvät pois Nelostieltä ja Heidi jarruttaa jyrkästi. Jan ottaa kiinni kojelaudasta ettei heilahda. Vauhtisokeus iskee Keskustiellä saman tien. Tuntuu, että he matelisivat. He ovat nyt saavuttaneet kohteen. Itsevarma pikkupaikka, joka kutsuu itseään kuningaskunnaksi.
Tämän kesän Dekkariviikko, jota luotsaa Luetut.net, käynnistyy tässä blogissa Elina Backmanin esikoisteoksella Kun kuningas kuolee. Kyseessä on sarjan avaus ja varsin mielenkiintoinen uusi tulokas kotimaisten dekkareiden kentällä. Sen verran lentävä Backmanin kynä on, että mielelläni odotan jatkoa tämän esikoisen tapahtumille.
Elina Backman: Kun kuningas kuolee
Otava 2020
495 sivua
Äänikirjan lukija Sanna Majuri
Äänikirjan kesto 17 t 1 min
Kun kuningas kuolee käynnistyy takaumalla vuoden 1989 Hartolasta. Mystinen Koskentyttäret-luku on alkusoittoa tarinalle, joka sijoittuu pääosin vuodelle 2019 mutta kytkeytyy vahvasti kolmenkymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin: kun Helsingissä saa vuonna 2019 surmansa eräs mies, juontavat henkirikoksen juuret vuodelle 1989. Mitä tapahtui elokuussa 1989 koskeen hukkuneelle nuorelle Helenalle? Mihin katosi Laura Malm? Entä Hartolassa aikaansa viettänyt komea saksalaisparoni?
Alkuun dekkarissa on kaksi erillistä tarinalinjaa: Työttömäksi jäänyt toimittaja Saana muuttaa kesäksi tätinsä luokse Hartolaan ja kiinnostuu vuonna 1989 menehtyneen Helenan kohtalosta. Samaan aikaan Helsingissä Suomenlinnasta löytyy surmattu mies, josta löytyy pelottava polttomerkki. Tapausta ryhtyy tutkimaan rikosylikomisario Jan Leino, ja pian selviää, että jokin yhteys Hartolaan on olemassa.
Yllätys ei ole, että tarinalinjat yhdistyvät aikanaan. Varsinainen yllätys ei ole sekään, että harrastelijatutkijan ja ammattitutkijan välille syntyy romanttinen viritys. Hyvin toimii tämä ihmissuhdekuviokin kaiken muun keskellä, vaikka jossain määrin kokonaisuus on kohtuullisen ennalta arvattava. Jotain viehättävää tässä pääparissa on, ja heidän suhdettaan seuraa ihan mieluusti.
Rikoskuviossa on siinäkin jotain ennalta arvattavaa, mutta en pane sitä pahakseni. Tapahtumia ja kiemuroita riittää siinä määrin, että kiinnostus säilyy tahmeahkon alkutaipaleen jälkeen varsin mainiosti. Erityisesti viehätyn siitä, miten elävästi ja kiintoisasti Hartolan kuningaskuntaa dekkarissa kuvaillaan. Tässäpä olisi kuningaskunnalle paikka houkutella dekkarin ystäviä luokseen.
Kun kuningas kuolee on sisällöltään runsas. Paitsi että tarina liikkuu kahdella aikatasolla ja kahdella eri paikkakunnalla, on se moniääninen ja moninaisia aihelmia sisältävä. Ihailtavan sulavasti Backman pitää kuitenkin langat käsissään ja saa aikaan dekkarin, joka on viihdyttävä, koukuttavakin. Kesäisiin lukuhetkiin Kun kuningas kuolee on varsin oiva valinta.
Helmet 2020 -lukuhaaste: 46. Kirjassa on sauna.
Kiitos esittelystä! Tämä on minunkin lukulistallani!
VastaaPoistaMielenkiinnolla odottelenkin sitten ajatuksiasi tästä.
Poista