Siirry pääsisältöön

Dekkariviikko – Emelie Schepp: Jaakko kulta

Henrik katseli Sonjasta otettuja kuvia, joita oli myös laitettu seinälle. Harmaahiuksinen nainen kultaisine korvariipuksineen oli kadonnut viime torstaina keskustassa toimivan Folkuniversitetetin iltakurssin jälkeen. Sonjan auto oli seissyt edelleen kansanyliopiston pysäköintialueella, mutta mitään muita jälkiä kuusikymmentäkaksivuotiaasta eläkeläisestä ei ollut. Viime lauantaina, kaksi päivää Sonjan katoamisen jälkeen, koiraansa ulkoiluttanut henkilö oli löytänyt Sonjan ruumiin Bergsbron sillan luota.


Emelie Schepp: Jaakko kulta
Harper & Collins Nordic 2020
Alkuteos Broder Jacob 2019
Suomentanut Meri Ala-Tauriala
414 sivua
Äänikirjan lukija Jukka Pitkänen
kesto 12 t 42 min

Dekkariviikon päätteeksi kuuntelin Emelie Scheppin jännärin Jaakko kulta, joka on jatkoa Kadonneelle pojalle ja Jana Berzelius -sarjan viides osa. Tähän osaan olikin helppo hypätä mukaan, kun edellinen oli tuoreessa muistissa ja henkilöt jo pääosin tuttuja.


Jaakko kulta käynnistyy tuntemattoman minäkertojan osuudella. Henkilö kuvaa kauhistuttavaa rikostaan, jonka ympärille koko dekkari kietoutuu: surmaaja nappaa kiinni naisia, hukuttaa heidät ja ompelee heidän jalkansa yhteen. Jokainen uhri löytyy ennen pitkää Norrköpingin lävitse kulkevasta Motalanvirrasta pari päivää katoamisensa jälkeen.

Syyttäjä Jana Berzelius on rikossarjan tutkinnassa mukana. Samaan aikaan hänellä on menossa tuttu, henkilökohtainen ongelma, kun arkkivihollinen Danilo Peña on tuomittu oikeuspsykiatriseen sairaalaan ilman tietoa ulospääsystä – ja jos Janan isä saa päättää, Danilo istuu sairaalassa lopun ikäänsä. Janan intresseihin ratkaisu ei oikein istu, mutta isä pitelee lankoja tiukasti käsissään.

Melkoinen yllätys on, kun Danilo Peña on se, jonka puoleen poliisi kääntyy murhasarjan selvittämiseksi. Niinpä Jana joutuu vastentahtoisesti olemaan miehen yhteyshenkilö ja kohtaamaan linkin menneisyyteensä kerta toisensa jälkeen. Samaan aikaan häntä mietityttää entinen kollega Per, joka näyttää löytäneen elämäänsä uusia suuntia.

Kadonnut poika ei täysin saanut minua vakuuttumaan, mutta Jaakko kulta auttaa kyllä ymmärtämään, miksi Emilie Schepp on saanut paljon lukijoita ja myös palkintoja. Dekkari on vetävä, jopa koukuttava, ja tarjoaa paikoin hyytävääkin jännitystä. Loppua kohden jännitys tiivistyy niin, että tarinaa ei malta helposti jättää kesken. 

Kiinnostavaa on se, että lukija on moneen otteeseen perillä asioiden oikeasta laidasta ennen poliisia. Itse arvasin kuvion hyvissä ajoin, mutta se ei jännitystä latistanut vaan yksityiskohdissa riitti yllätyksiä ja pureskeltavaa. Jana Berzelius on mielenkiintoisen ristiriitainen hahmo, jonka edesottamuksia taidan mielelläni seurata jatkossakin.

Hieman ristiriitaisin miettein jäin pohtimaan sitä, miten transsukupuolisuus Jaakko kullassa tuodaan esille. En ole aivan varma idean onnistuneisuudesta, vaikka siihen kiinnostavasti kietoutuukin yksinäisyyden ja perhesuhteiden tematiikkaa.

Scheppin dekkarista muualla: Kuunnellut äänikirjat, Luetut.net ja Elämä on ihanaa.

Kommentit

  1. Tämä on kyllä koukuttava sarja!
    Kannattaa kuunnella ne ensimmäisetkin osat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä harkita, josko malttaisin sarjan alkuun peruuttaa, kun tuli tosiaan aloitettua neljännestä osasta. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok