Dekkariviikko – Elina Backman: Kun kuningas kuolee

He kääntyvät pois Nelostieltä ja Heidi jarruttaa jyrkästi. Jan ottaa kiinni kojelaudasta ettei heilahda. Vauhtisokeus iskee Keskustiellä saman tien. Tuntuu, että he matelisivat. He ovat nyt saavuttaneet kohteen. Itsevarma pikkupaikka, joka kutsuu itseään kuningaskunnaksi.

Tämän kesän Dekkariviikko, jota luotsaa Luetut.net, käynnistyy tässä blogissa Elina Backmanin esikoisteoksella Kun kuningas kuolee. Kyseessä on sarjan avaus ja varsin mielenkiintoinen uusi tulokas kotimaisten dekkareiden kentällä. Sen verran lentävä Backmanin kynä on, että mielelläni odotan jatkoa tämän esikoisen tapahtumille.

Elina Backman: Kun kuningas kuolee

Otava 2020

495 sivua

Äänikirjan lukija Sanna Majuri

Äänikirjan kesto 17 t 1 min

Kun kuningas kuolee käynnistyy takaumalla vuoden 1989 Hartolasta. Mystinen Koskentyttäret-luku on alkusoittoa tarinalle, joka sijoittuu pääosin vuodelle 2019 mutta kytkeytyy vahvasti kolmenkymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin: kun Helsingissä saa vuonna 2019 surmansa eräs mies, juontavat henkirikoksen juuret vuodelle 1989. Mitä tapahtui elokuussa 1989 koskeen hukkuneelle nuorelle Helenalle? Mihin katosi Laura Malm? Entä Hartolassa aikaansa viettänyt komea saksalaisparoni?

Alkuun dekkarissa on kaksi erillistä tarinalinjaa: Työttömäksi jäänyt toimittaja Saana muuttaa kesäksi tätinsä luokse Hartolaan ja kiinnostuu vuonna 1989 menehtyneen Helenan kohtalosta. Samaan aikaan Helsingissä Suomenlinnasta löytyy surmattu mies, josta löytyy pelottava polttomerkki. Tapausta ryhtyy tutkimaan rikosylikomisario Jan Leino, ja pian selviää, että jokin yhteys Hartolaan on olemassa.

Yllätys ei ole, että tarinalinjat yhdistyvät aikanaan. Varsinainen yllätys ei ole sekään, että harrastelijatutkijan ja ammattitutkijan välille syntyy romanttinen viritys. Hyvin toimii tämä ihmissuhdekuviokin kaiken muun keskellä, vaikka jossain määrin kokonaisuus on kohtuullisen ennalta arvattava. Jotain viehättävää tässä pääparissa on, ja heidän suhdettaan seuraa ihan mieluusti.

Rikoskuviossa on siinäkin jotain ennalta arvattavaa, mutta en pane sitä pahakseni. Tapahtumia ja kiemuroita riittää siinä määrin, että kiinnostus säilyy tahmeahkon alkutaipaleen jälkeen varsin mainiosti. Erityisesti viehätyn siitä, miten elävästi ja kiintoisasti Hartolan kuningaskuntaa dekkarissa kuvaillaan. Tässäpä olisi kuningaskunnalle paikka houkutella dekkarin ystäviä luokseen.

Kun kuningas kuolee on sisällöltään runsas. Paitsi että tarina liikkuu kahdella aikatasolla ja kahdella eri paikkakunnalla, on se moniääninen ja moninaisia aihelmia sisältävä. Ihailtavan sulavasti Backman pitää kuitenkin langat käsissään ja saa aikaan dekkarin, joka on viihdyttävä, koukuttavakin. Kesäisiin lukuhetkiin Kun kuningas kuolee on varsin oiva valinta.

Elina Backmanin dekkarin ovat lukeneet myös ainakin Tuija ja Anneli.

Helmet 2020 -lukuhaaste: 46. Kirjassa on sauna.

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista. Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Lue lisää

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Lue lisää

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä Martha Wellsin Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1 (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . – Katarooman kirjaimia Jäi lämmin fiilis . – @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee. – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin Nämä pienet asiat (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok

Lue lisää

Kirjakaapin kummitus

Hae tästä blogista