Siirry pääsisältöön

Merete Mazzarella: Alma – edelläkävijän tarina

Äidin elämänilo, isän elämänpelko. Minä sain perinnöksi molemmat. Yhä uudestaan olen kokenut elämässäni nousuja ja laskuja kuin Saimaan kanavalla konsanaan. Nousuja ja laskuja, valoa ja pimeyttä. Enemmän laskuja kuin nousuja, enemmän pimeyttä kuin valoa. Ehkäpä.
Merete Mazzarella: Alma – edelläkävijän tarina
Tammi 2018
Alkuteos Alma – en roman
Suomentanut Raija Rintamäki
270 sivua
Äänikirjan lukija Marjut Toivanen
kesto 10 t 56 min.

Merete Mazzarellan romaani Alma – edelläkävijän tarina maalaa fiktiolla maustetun kuvan naisesta, joka oli monella tapaa edelläkävijä. Alma Söderhjelm (1870–1949) oli Venäjän ainoa naisdosentti ennen vallankumousta ja Suomen ensimmäinen naisprofessori. Söderhjelm toimi myös kirjailijana ja toimittajana Tukholmassa. Lisätietoa uranuurtajasta löytyy esimerkiksi Kansallisbiografian sivuilta.

Alma – edelläkävijän tarina ajoittuu päähenkilön viimeisiin vaiheisiin. 78-vuotias Alma Söderhjelm on niin uupunut ja sairas, että hän ei jaksa juuri poistua huoneestaan Saltsjöbadenin hoivakodissa. Omanarvontunnostaan hän kuitenkin pitää edelleen kiinni: ei sovi, että naista kutsutaan neidiksi, oikea nimitys on professori. Elämänsä ehtoopuolella Söderhjelm katselee taaksepäin ja tutkii tietään, joka johti Viipurista Suomen kautta Ruotsiin, akateemiseen maailmaan kuin myös kirjailijan uralle.

Alma Söderhjelm syntyi Viipurissa perheeseen, jossa lapset jaettiin jo varhain älykkäisiin mutta rumiin ja kauniisiin mutta tyhmiin. Alma kuului ensin mainittujen joukkoon. Ilmeisesti sen myötä hänestä sukeutui varsin sanavalmis ja ahkera nainen, joka onnistui nauramaan itselleen silloinkin, kun sai osakseen aivan asiattomia kommentteja, jotka kohdistuivat häneen henkilönä. Ehkäpä uranuurtajan osa onkin olla myös se, joka saa puolustaa paikkaansa ja joutuu kohtaamaan kanssaihmisten epäluuloa ja epäasiallisuutta.

Söderhjelm eli aikana, joka alleviivasi sukupuolen merkitystä. Pelkästään ylioppilaaksi pääseminen vaati sukupuolesta vapautuksen hakemista. Niinpä on selvää, että väitöskirjan kirjoittaminen ja professoriksi päätyminen vaativat ajan normeista vapautumista ja avaraa ajattelua. Alma ei halua tyytyä vähään, ei halua olla sukupuolensa ja yleisten odotusten vanki vaan toteaa:
Olen halunnut olla sekä mies että nainen tai sitten jokin kolmas. En ole halunnut valita. En ole koskaan halunnut tyytyä.
Alma ei ole pelkästään akateemisen maailman tuulettaja vaan hän ajattelee avarasti myös monissa muissa yhteyksissä. Hän puolustaa vapaata rakkautta ja ajautuu kerran toisensa jälkeen toisen naisen asemaan. Hän etsii ja janoaa rakkautta mutta ei koskaan perusta perhettä vaan on lopulta yksin. Juuri yksinäisyyden kuvaus koskettaa vahvasti.

Mazzarella luo Alma Söderhjelmistä kuvan, joka tuntuu hyvin uskottavalta. Minäkertojan kautta muotoutuu monipuolinen kuvaus naisesta, jota en aiemmin tuntenut mutta jonka tarina on äärimmäisen inspiroiva ja mielenkiintoinen. Pidän siitä, että kokonaisuus ei vaivu kiiltokuvamaiseksi vaan sisältää sopivasti ulottuvuuksia ja muistuttaa, että ihmisessä on monia puolia. Marjut Toivanen lukee tarinan luontevasti ja eloisasti, joten äänikirjaversiotakin voi lämpimästi suositella.

Muualla: Kulttuuri kukoistaa, Annelin kirjoissa, Täällä toisen tähden alla ja Kirjasähkökäyrä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok