Siirry pääsisältöön

Blogistanian Finlandia-pisteet

Osallistun Blogistanian Finlandia -äänestykseen seuraavasti:

  1. Kjell Westön Kangastus 38 saa minulta 3 pistettä.
  2. Inka Nousiaisen Kirkkaat päivä ja ilta saa 2 pistettä.
  3. Antti Heikkisen Pihkatappi saa yhden pisteen.
Valinta oli vaikea, vaikka en blogini nuoruuden takia ehtinyt niin montaa ehdokkaaksi sopivaa kirjaa edes lukea kuin moni muu. Nyt vain jännittämään voittajaa!


Tunnisteet:

Kommentit

  1. Pihi nainen27. tammikuuta 2014 klo 10.39

    Pihkatappi minullakin kolmen sakissa. Tuo Kangastus 38 pitää ehdottomasti lukea piakkoin.

    VastaaPoista
  2. Jonna27. tammikuuta 2014 klo 14.03

    Näyttää siltä, että aika moni on antanut Westön romaanille pisteitä. Saapa nähdä, riittävätkö pisteet sijoitukseen. :) Ja Pihkatappi taitaa myös saada pisteitä.

    VastaaPoista
  3. Leena Lumi27. tammikuuta 2014 klo 16.38

    Minulta puuttuu Westö-geeni. Haluaisin pitää hänestä ja persoonastaan pidänkin, mutta just hänen teksteissään ei ole minulle mitään sytyttävää. Vika on takuulla minun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna27. tammikuuta 2014 klo 17.55

      Voi, eihän se kenenkään vika ole, jos joku ei vain sytytä. :) Mielipidekysymyksiähän nämä ovat.

      Poista
  4. Zephyr27. tammikuuta 2014 klo 19.23

    Jee, Kirkkaat päivä ja ilta sai täälläkin pisteitä! :) Pihkatapista en ole ehtinyt kirjoittaa blogiini, muuten se olisi saattanut päästä top-kolmoseen...

    VastaaPoista
  5. Jane / Kirjan jos toisenkin28. tammikuuta 2014 klo 14.08

    Samoin annoin 3 pistettä Kangastukselle. Kun Leena Lumi tuossa yllä sanoo, että häneltä puuttuu Westö-geeni, niin myönnän kyllä itsekin vähän yllättyneeni että pidin tästä uusimmasta niin kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna28. tammikuuta 2014 klo 16.07

      Minäkin pidin tästä uutukaisesta enemmän kuin osasin odottaa. Esimerkiksi Missä kuljimme kerran on niin laaja, että vei pitkään päästä siihen kunnolla sisälle. Ilmeisesti olen tiiviimmän ilmaisun ystävä. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...
8 kommenttia
Lue lisää

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...
3 kommenttia
Lue lisää

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...
4 kommenttia
Lue lisää