En tiedä, mitä muuta sanoa. Olen tottunut lohduttamaan häntä, halaamaan ja silittämään selkää ja sanomaan, että ei mitään hätää, houkuttelemaan hänet joskus baariin ja tarjoamaan viiniä, jotta hän saisi muuta ajateltavaa, nautitaan nyt siitä, että voit juoda viiniä, Marthe, ja sekä Kristoffer että äiti kehuvat, miten hyvä olen kohentamaan Marthen mielialaa, hyvä huolehtimaan hänestä. Mutta että tämä.
Marie Aubertin romaanissa Mikään ei voisi olla paremmin minäkertoja Ida matkaa suvun mökille. Sinne ovat kokoontumassa Idan äiti puolisonsa kanssa sekä pikkusisko Marthe. Marthen mukana ovat puoliso Kristoffer ja tämän tytär.
Idalla on perheelle tärkeää kerrottavaa. Käy kuitenkin niin, että Marthe ehtii omine uutisineen ensin. Seuraa jossain määrin kaoottinen viikonvaihde, jonka tapahtumat enteilevät katastrofia.
Mikään ei voisi olla paremmin on hyvin vetävä romaani, jossa tilanteita kuvataan paljolti tekojen ja dialogin kautta. Lukijalle jää tilaa tehdä omia tulkintoja siitä, mitä Idan ja hänen läheistensä mielessä liikkuu.
Romaanin kerronta on niukkaa mutta silti teos on samaan aikaan jollain tapaa sopivalla tapaa runsas. Se herättää ajatuksia erityisesti sisarussuhteen kuvauksellaan. Viehätyn kerronnan tavasta: se on pakotonta ja sujuvasti etenevää.
Ida ei ole henkilönä erityisen miellyttävä mutta silti hänessä on jotain vetoavaa. Tuntuu, että mökkimiljöössä hän omaksuu sisarensa kanssa lapsuudesta tutut roolit – ei voi olla miettimättä, minkälainen Ida olisi, jos häntä kuvattaisiin vaikkapa työssään menestyneenä arkkitehtinä.
Aubertin romaani on oikein toimiva kokonaisuus ja tarjoaa mainion lukukokemuksen! Käännös tuntuu oikein onnistuneelta, vaikkakin kirjan nimen suomennos jäi hieman mietityttämään: en aivan osaa yhdistää sitä romaanin sisältöön.
Muualla: Kirsin Book Club, Helmi Kekkonen ja Mitä luimme kerran.
Aihepiirin huomioon ottaen lempeällä kädellä kirjoitettu aihe tervetulleella mustalla huumorilla höystettynä jättää ilmaan kysymyksen miksi se on niin vaikeaa ja onnistuisimmeko joskus edes ajattelemaan, ettei juuri nyt mikään voisi olla paremmin??
VastaaPoistaNiin – tuota ajatusta olisi kyllä hyvä pysähtyä aina silloin tällöin miettimään. Liian usein taitaa käydä niin, että vasta myöhemmin ymmärtää, miten hyvin asiat olivatkaan.
Poista