Siirry pääsisältöön

Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät

Ilmoitus yllätti minut. Se yllättää minut vieläkin aina kun ajattelen sitä. En olisi koskaan uskonut että hän olisi niin rohkea, että hän haluaisi jättää hyvästit nopeasti, ilman dramatiikkaa. Tiesin että päiväni olivat luetut, koska hän puhui minulle keskustelevaan sävyyn. Tämä oli jotakin aivan muuta kuin sitä että minä jätin hänet riidan päätteeksi kiihkoissani ja äänekkäästi, ja kuinka paiskasin raivoissani oven kiinni, kuulin aina takaani hänen äänensä joka aneli minua jäämään. 

Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Johnny Kniga 2022
alkuteos Dagarna, dagarna, dagarna 2020
suomentanut Katriina Huttunen
kansi Tero Ahonen
228 sivua

Bibs joutuu kohtaamaan elämän yllättävyyden, kun hänen puolisonsa Baby ilmoittaa jättävänsä hänet. Pariskunnalle tulee kiista yhteisestä kodista, ja Bibs ilmoittaa hankkivansa viikossa rahat, joilla hän maksaa Babyn ulos asunnosta. Ylpeys ei anna perääntyä, ja seuraa viikon mittainen ajanjakso, joka on kaoottinen, haahuileva ja epämääräinen.

Tone Schunnessonin romaanin Päivät, päivät, päivät päähenkilö ja minäkertoja Bibs ei ole kovin miellyttävä. Itse asiassa hän on varsin ärsyttävä hahmo, joka on vielä nelikymppisenäkin kuin omassa haavemaailmassaan kasvanut iso lapsi. 

Bibs on elänyt ison osan elämästään blogijulkkiksena, joka ei ole juuri kantanut huolta huomisesta. Rahaa on valunut käsien välistä mittavat määrät, mutta talous ei todellakaan ole hallinnassa. Ylipäätään vastuun ottaminen omasta elämästä ja valinnoista tuntuu olevan hänelle hankalaa.

Mutta nyt hän on pulassa. Rahaa pitäisi löytyä paljon ja pian, eikä Bibsillä ole kovin järkeviä keinoja omaisuuden kartuttamiseen. Somemaailma tuntuu ajaneen hänen ohitseen eikä julkisuus enää tunnu olevan noin vain hyödynnettävissä rahan hankkimiseen.

Vaikka Bibs on ärsyttävä, on romaani paljon ajatuksia herättävä. Se saa pohtimaan, minkälaista on elää ihmisenä, joka on tottunut ns. helppoon rahaan ja joka joutuu yhtäkkiä etsimään uusia tapoja ansaita rahaa maailmassa, jossa totutut tavat eivät enää oikein toimikaan. Mitä on olla entinen julkkis silloin, kun koko elanto on tullut julkisuudesta?

Bibsin viikko on kaoottinen ja alkuun pidän lopetusta hieman latteana. Toisaalta päädyn sen myötä miettimään, onko tämä nimenomainen romaanissa kuvattu viikko lopulta kovin poikkeuksellinen Bibsin elämässä. Toisena viikkona elämä voisi jälleen olla kaaosta, eri syistä tosin.

Päivät, päivät, päivät on kiinnostava ja samaan aikaan hieman luotaantyöntävä romaani, josta ei eritteitä puutu. Schunnessonin kynä on vetävä ja vie paikkaan, josta on mukava palata omaan, tavalliseen arkeen.

Kommentit

  1. Juu ei some-elämä kiinnosta, eikä sillä rahastaminenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on lopulta aika vähän kiinni itse somessa, koska se – tai sillä rahastaminen – on ikään kuin taakse jäänyttä elämää. Minusta tämä rinnastuu vähän siihen, miten urheilija saattaa uransa päätyttyä jäädä tyhjän päälle, ellei mitään suunnitelmia ole tehtynä. Siinä mielessä Bibsin tilanne on kiinnostava.

      Poista
  2. Muistankin tämän jostain bloggauksesta. Ei oikein houkuttele, jotenkin tuo somejulkkiksen elämä ei kuulosta pinnan alla kovin mukavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se mukavaa ole, se on ihan totta. Aika rouheaa monin paikoin.

      Poista
  3. En muista nähneeni tästä yhtään arviota, mutta kirjan olen tallettanut äänikirjasovellukseen, joten ehkä se päätyy vielä luureihinkin. Ainakaan tässä ei tullut vastaan mitään minkä takia en kuuntelisi 😃

    VastaaPoista
  4. Hmm, jotenkin tämä houkuttelee, mutta ristiriitaiset arviot laittavat miettimään, että pitäisikö kuitenkin käyttää lukuaika johonkin varmemmin nautittavaan luettavaan... 🤔
    Minua tuo ex-somejulkkisteema houkuttaa: aiemmassa kommentissa mainittu urheiluvertauskuva on varmasti aika osuva. Mitä ex-somettajalle jää, kun koko elämä on aiemmin ollut somettamista..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, tämä ei välttämättä ole kovin nautittavaa vaan paikoin jopa häiritsevää luettavaa. Mutta ehdottomasti myös ajatuksia herättävää juuri siinä mielessä, että mitä jää jäljelle, jos elannon ansaitsemisen tapa (ja samalla koko elämäntapa) katoaa. Sinänsä tärkeää mietittävää ja hyvin ajassa kiinni.

      Poista
  5. No tämäpä vaikuttaa jännältä. Jotenkin kyllä kiinnostuin, vaikka tiedän, että hermostun aina sellaisille kirjojen päähenkilöille, jotka ovat mielestäni liian lapsellisia tai pilalle hemmoteltuja. Mutta kyllä, ainakin vähän tämä jäi kiinnostelemaan. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Bibsin menoa ihan hermostumatta oikein voi seurailla 😆 mutta minusta hän on rasittavuudessaankin kiinnostava.

      Poista
  6. Tone Schunnesson oli Helsinki Litissä, mutta valitettavasti vain videovälityksellä. Hän oli kuitenkin loistava esiintyjä ja kommentoi erittäin nokkelasti. Minäkin innostuin heti lukemaan/kuuntelemaan Tunnit, tunnit, tunnit. Täytyy myöntää, että on edelleen kesken, sillä meno alkoi olla niin vastenmielistä, että en juuri silloin ollut sillä fiiliksellä, että jaksaisin kuunnella enemmän toilailuja. Ehkä palaan Bibsin pariin, ehkä en.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä, vastenmielistä tässä tosiaan osa sisällöstä on. Toisena aikana tämä ei sen vuoksi varmaan toimisikaan – vaatii ehkä tietynlaisen mielentilan.

      Poista
  7. Ei erityisen miellyttävä kirja, kuitenkin erittäin hyvin ajan henkeen osuva ja sitä tarkasti kuvaava. Kirjailija oli videoyhteydellä mukana kevään Helsinki Litissä, ja se tilaisuus kyllä myös avasi mukavasti kirjan maailmaa.
    Minna /KBC

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, olisipa ollut varmasti avartavaa päästä kuulemaan kirjailijaa. Hyvin tiivistät tämän kirjan kommentissasi.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii