Siirry pääsisältöön

Tuire Malmstedt: Lumihauta

Korissa istui pieni tyttö kasvot veristen täplien peitossa silmät kauhusta suurina. Tyttö hengitti tiheästi. Matilda nosti hänet syliinsä, puristi itseään vasten ja hoki jotain, mitä muut eivät ymmärtäneet. Matilda keinutti tyttöä, jonka kasvot olivat ilmeettömät ja keho jäykkä kuin posliininukella. Tyttö oli täysin vahingoittumaton. Veri hänen kasvoillaan ei ollut hänen omaansa. 

Tuire Malmstedt: Lumihauta
Aula & Co 2022
kansi Tuomo Parikka
301 sivua

Lumihauta jatkaa Metso & Vauramo -sarjaa, jonka pääosissa ovat rikostutkijat Matilda Metso ja Elmo Vauramo. Vaitelias Matilda ja hieman puheliaampi Elmo ovat mainio parivaljakko. Kiintoisaa on, että tässä dekkarissa he eivät itse asiassa ole kovin paljon samassa tilassa tai edes samalla paikkakunnalla.

Käy nimittäin niin, että jyväskyläläisestä kerrostaloasunnosta löytyy surmattuna viisihenkinen perhe. Kummallisen tilanteesta tekee se, että perheen pieni tytär joutuu vahingoittumattomana pyykkikorista. Tilanteessa on hämmentävän paljon samaa kuin Matildan menneisyyden tragediassa. Nainen päätyy sairauslomalle ja lähtemään Jyväskylästä kotiseudulleen pohjoiseen: Angelin kylässä on mahdollisuus toipua ja kerätä voimia.

Nykyhetken lisäksi Lumihauta vie 1970-luvulle pohjoiseen. Ebbá on raskaana, mutta tilanne ei ole helppo: tulokkaan isällä on toinen perhe ja Ebbá joutuu odottelemaan, milloin mies lopulta täyttää lupauksensa ja saapuu kokonaan rakastettunsa luokse. Aivan niin yksinkertaisesti eivät asiat kuitenkaan etene vaan Ebbá joutuu todella pelkäämään perheensä puolesta.

Sekä nykyaika että mennyt osoittavat, että elämä Angelissa ei olekaan niin rauhaisaa kuin voisi kuvitella. Matildan kaipaama rauha järkkyy, kun hän saa todeta menneisyydessään olevan jotain, mistä kukaan ei halua puhua. Matilda ei kuitenkaan halua antaa periksi, ja samalla Elmo yrittää selvittää etelämmässä, kuka on järkyttävän perhesurman takana. Syytettyjen penkille joutuu lopulta myös Matilda.

Asiat kietoutuvat lopulta toisiinsa. Lukijan Lumihauta pitää tehokkaasti otteessaan, sillä tapahtumien kulku tuntuu aivan välttämättömältä selvittää. Juoni on rakennettu todella taitavasti ja erityisesti pidän siitä, miten hienovaraisesti siihen kietoutuu yhteiskunnallista näkökulmaa muun muassa saamelaisten kohtelun suhteen.

Lumihauta on jäätävän hyvä dekkari. Kun moitin Metso & Vauramo -sarjan avausosaa Lasitarhaa hitaasta liikkeellelähdöstä, ei tässä sitä ongelmaa todellakaan ole. Kertomus vie heti alusta lähtien mukanaan niin, että kirjan laskeminen käsistä ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta lainkaan.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Lumihaudasta muualla: Kirja vieköön!

Kommentit

  1. Minustakin Lasitarha lähti raivostuttavan hitaasti liikkeelle, mutta tämä kyllä imaisi heti mukaansa. Hämmästyttävän taitavasti Malmstedt nivoi yhteen Ebban ja muut tapahtumat. Annoin viisi tähteä, harvoin niin käy dekkarin ollessa kyseessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihastelen sitä, miten hienosti eri aikatasot lähtevät vetämään heti alusta mukaansa. Ebbán kohtalon seuraaminen oli suorastaan raastavaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Herman Koch: Lääkäri

"He haluavat että heidät tutkitaan . He eivät tyydy lääkärin monivuotiseen kokemukseen, hänen kliiniseen katseeseensa joka rekisteröi yhdellä silmäyksellä mikä jotakuta vaivaa, koska on nähnyt saman jo satatuhatta kertaa. Koska hän tietää kokemuksesta, ettei hänen sadannellatuhannennella ensimmäisellä kerralla tarvitse yhtäkkiä pukea kumihansikkaitaan." Herman Koch: Lääkäri Siltala 2013 Hollanninkielinen alkuteos Zomerhuis met zwembad  2011 Suomentanut Sanna van Leeuwen 447 sivua Herman Kochin Lääkäri -romaani tutustuttaa lukijansa yleislääkäri Marc Schlosseriin, joka on varsin omintakeinen tyyppi. Hän on onnistunut luomaan itsestään kuvan lääkärinä, jolla on aikaa. Hänen vastaanotolleen jonotetaan, vaikka hän yrittää olla kuuntelematta potilaitaan ja mieluummin vain katselee ja jättää tutkimatta. Suhtautuminen potilaisiin on kyynistä ja välinpitämätöntä. Heitä on potilaistani selvä enemmistö, useimpia ei vaivaa yhtikäs mikään. He voihkivat ja valittavat, ääntelystä

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Lucy Foley: Jahti

Kun hän on lähempänä, huomaan, että hänen piirteensä ovat jähmettyneet järkytyksestä. Tunnen ilmeen. Olen nähnyt sen ennenkin. Juuri tuollaiselta näyttää ihminen, joka on nähnyt jotakin kauhistuttavaa, jotakin, mikä ei kuulu ihmisen tavallisiin kokemuksiin. Avaan oven ja päästän hänet sisään. Hän tuo mukanaan jääkylmää ilmaa ja lunta. – Mitä on tapahtunut, kysyn häneltä. Lucy Foley: Jahti Otava 2020 alkuteos The Hunting Party suomentanut  Satu Leveelahti äänikirjan lukija Outi Vuoriranta kesto 10 h 24 min Jahdissa  uutta vuotta kokoontuu vastaanottamaan yhdeksänhenkinen kaveriporukka Lontoosta. Hyväosainen ja hieman elitistiseltä vaikuttava joukkio suuntaa Skotlantiin syrjäiseen lomakylään perinteitä kunnioittaen: joukkion tapana on ollut hakeutua aika ajoin yhteen vaihtamaan kuulumisia ja muistelemaan menneitä. Mukana on neljä pariskuntaa, yksi lapsi ja yksi sinkku. Aika pian selviää, että henkilöillä ei ole niin lämpimät ja läheiset välit kuin mitä ulospäin yritetään esittää. Muutama