Siirry pääsisältöön

TaoLin: Perhonen ja hyvä ihminen

Julialle on kirkkaat silmälasit mustine kehyksineen. Ne päässään hän näyttää vakavalta ja kypsältä, mutta ne riisuttuaan hän on tyttömäinen. Hänen kasvoistaan heijastuu sekä pidättyväisyys että hienostuneisuus. Hän työskenteli Nokialla insinöörinä ja menetti työnsä, kun Nokia sulki toimistonsa. Mutta silti: Connecting people. Totta kai, Nokia toi Julian Suomeen. 

TaoLin: Perhonen ja hyvä ihminen
Enostone 2022
kansi Katri Niittykangas
231 sivua

TaoLinin kolmas romaani Perhonen ja hyvä ihminen sijoittuu nykyaikaan. Se kertoo Seposta, Juliasta ja A Baosta, joiden tiet risteävät. 

Julia on Kiinasta Suomeen asettunut insinööri, joka on eronnut tyttärensä isän kanssa jo aiemmin. Hän tapaa Sepon, hyvän ihmisen, mutta jokin hankaa vastaan: Julia haluaa muuta. Seppo on puolestaan ollut Juliasta kiinnostunut jo pitkään.

A Bao puolestaan on Uudessa-Seelannissa asuva sydämen terapeutti, jonka Julia on tavannut jo vuosia aiemmin. Kun Julia päätyy elämässään käännekohtaan, hän haluaa tavata A Baon. Mukanaan hän kantaa Uudessa-Seelannissa asuneen kiinalaisrunoilija Guchengin tunnettua säettä:

Pimeys antaa minulle mustat silmät mutta minä etsin niillä valoa.

A Baon tapaaminen herättää Juliassa paljon ajatuksia, ja kotiin palattuaan häntä alkaa vaivata Kiinasta adoptoidun tytön tarina. Julia tapasi Perhosen ja tämän adoptioäidin vuosia aiemmin, mutta sittemmin yhteys katkesi. Mitä Perhoselle mahtaa kuulua?

TaoLinin romaanissa on runsaasti kiinnostavia elementtejä. Se avaa kiehtovasti paitsi kulttuurien myös ihmisten kohtaamisia. Mitä vaatii, että näemme toisemme aidosti pysähtymättä pintatasoon? Romaanin äärellä tulee pohdittua myös ihmisten hyviä aikeita suhteessa todellisuuteen.

Romaanissa on filosofisia ulottuvuuksia melko paljon, mikä on minusta kiinnostavaa. Aina filosofisuus ei ihan avaudu, mutta samaa valittelee myös Julia – helpottavaa! Joissakin kohdin olisin toivonut pidempää pysähtymistä isompien teemojen äärelle.

TaoLin kuvaa todella kauniisti pieniä hetkiä ja luontoa. Ajoittain ilmaisu on kuitenkin kankeaa ja kieli hieman liian viimeistelemätöntä.

Kaiken kaikkiaan pidän romaanin levollisesta tunnelmasta. Pidän myös siitä, miten pakottomasti kulttuurit  kohtaavat: eroja ei alleviivata tarpeettomasti vaan ne ovat osa tavallista elämää.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok