Siirry pääsisältöön

Äänikirjoissa sammalia ja ihmissuhteita

Sammalmaailmassa ei näkynyt minkäänlaista liikettä. Hän tiiraili sitä niin läheltä, että haistoi sen kostean, täyteläisen, ikiaikaisen tuoksun. Hän painoi sen tiheää pikkuruista puustoa hellästi kädellään. Se painui kasaan hänen kämmenensä alla ja ponnahti sitten valittamatta takaisin muotoonsa. Sen reaktiossa hänen kosketukseensa oli jotain hämmentävää. Sammal tuntui lämpimältä ja huokoiselta, monta astetta lämpimämmältä kuin ilma, ja paljon kosteammalta kuin hän oli odottanut, aivan kuin sillä olisi ollut oma ilmastonsa. Alma pani suurennuslasin silmälleen, katsoi uudestaan.

Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani
Gummerus 2022
alkuteos The Signature of All Things
suomentanut Taina Helkamo
äänikirjan lukija Laura Malmivaara
kesto 21 t 57 min

Elizabeth Gilbertin Tämä kokonainen maailmani on muhkea romaani Alma Whittakerista, joka syntyy 1800-luvulla hollantilaistaustaiseen perheeseen. Perheen komea koti Philadelphiassa tarjoaa Almalle ja myöhemmin hänen kasvattisisarelleen suojaisan kodin, josta ei puutu aineellista hyvinvointia. Tarjolla on myös mahdollisuuksia kartuttaa henkistä pääomaa, sillä isänsä vanavedessä Alma päätyy tutkimaan kasveja. Luonnontieteet vievät hänet mukanaan maailmaan, joka on kovin miehinen ja jossa naisen tehtävä on usein jäädä sivuun.

Alma ei ole erityisen kaunis, joten avioliittomarkkinoilla hän ei ole kärkijoukossa. Ylipäätään perinteinen naisen rooli tuntuu olevan hänestä melko kaukana, kun hän haluaa tutkia ja perehtyä kasveihin. Erityisesti Almaa kiinnostavat sammalet sekä Darwinin teoria luonnonvalinnasta. Hän ymmärtää tieteen ja tiedon merkityksen osana kehittyvää maailmaa.

–– sillä tieto on arvokkainta, mitä on.

Tämä kokonainen maailma on kiehtova kertomus Alman kasvusta muuttuvassa yhteiskunnassa ja se vie Yhdysvalloista niin Tahitille kuin Eurooppaan. 1800-luku muodostaa oivallisen ympäristön teokselle, joka tarkastelee sekä järkeä ja tunnetta että seksuaalisuutta onnistuneesti suhteessa romaanin aikaan.

Elizabeth Gilbertin teos on täynnä elämää: itse asiassa se on niin elävä, että voisi kuvitella sen kertovan todellisista henkilöistä ja tapahtumista. Kronologinen kerronta piirtää hyvin esiin päähenkilön elämänkaaren ja nostaa sopivasti esiin muita henkilöitä, jotka vaikuttavat Alman tekemisiin ja valintoihin. 

Aineksia romaanissa riittää niin, että ajoittain olin jo väsyä. Silti en oikein osaa sanoa, mitä olisi pitänyt jättää pois – yksityiskohtineen ja erityisesti luontokuvauksineen romaani tarjoaa mielikuvitusta hivelevän aikamatkan 1800-luvulle.


Anna Alanko: Ensimmäinen kesäpäivä
Otava 2022
äänikirjan lukija Anni Kajos
kesto 7 t 23 min

Anna Alangon esikoisromaani Ensimmäinen kesäpäivä tuo nykyaikaan ja keskelle parisuhdetta, jossa ei leijailla keskellä vaaleanpunaista unelmaa. Minäkertojalla on puolisonsa kanssa yhteinen lapsi ja toinen haaveissa. Puoliso luuhaa yökaudet ties missä eikä puhu, ja viimein käy ilmi, että miehen opiskelukaveri on enemmän kuin opiskelukaveri.

Samaan aikaan pitäisi kasvattaa lasta, miettiä asumiskuvioita ja yrittää saada lääketieteen avulla toinen lapsi. Ei ole helppoa.

On toukokuinen helleaalto. Minä, puolisoni ja lapsi lähdemme uimarannalle. Voisi olla idyllistä mutta ei oikeastaan ole. Puolisoni on edellisenä iltana ollut aamuyöhön saakka ulkona. Hän on vähäpuheinen, kuten hän usein on. Sen minkä hän puhuu, hän puhuu keskusteluista, joita on illan aikana käynyt entisen kumppaninsa kanssa.

Ensimmäinen kesäpäivä on minusta virkistävä romaani siitä, mitä muuta parisuhde voi olla kuin perinteitä vaalivaa ydinperhekuviota. Romaanissa päädytään neuvottelemaan siitä, mitä osapuolet voivat tehdä, eikä kivuliailta hetkeltä vältytä. Arjen kuvaus osoittaa hienosti, että näinkin voi elää ja olla – ja todennäköisesti eletään ja ollaan – eikä siinä ole lopulta kauheasti kummasteltavaa, vaikka oudolta saattaa aluksi tuntuakin. 

Pidän Ensimmäisen kesäpäivän lakonisesta otteesta. Romaanissa tapahtuu lopulta monenlaista ja tunteet myllertävät, mutta kokonaisuudesta ei rakennu valtaisaa tunteiden vuoristorataa – paitsi lukijan tunteet voivat kuohahdella, kun henkilöiden jahkaaminen hermostuttaa. Joka tapauksessa valittu tyyli sopii teokseen oikein hyvin, samoin se, että henkilöillä ei ole nimiä. Lukijana tulee ajatelleeksi, että olipa suhdemuoto mikä tahansa, ovat monenlaiset tunteet läsnä, ja niitä on tärkeää tunnistaa ja tutkiskella.


Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok