Siirry pääsisältöön

Sara Ehnholm Hielm: Ja sydän oli minun – lukea, kirjoittaa, kaivata ja elää. Esseitä.

Paitsi että minä en kirjoittanut. Oli kuin ihminen, joka minussa oli muuttanut tänne kirjoittamaan esseitä elokuvista, olisi kuollut. Elvytys ei johtanut tuloksiin. En kaivannut minnekään – ja koko kirjoittamiseni oli siihen asti syntynyt kaipuusta. En halunnut olla missään muualla. Minulla ei ollut mitään sanottavaa kenellekään – siihen asti kaikella, mitä olin kirjoittanut, oli ollut vastaanottaja, ei tosin aina tietoisena roolistaan.

Sara Ehnholm Hielm: Ja sydän oli minun – lukea, kirjoittaa, kaivata ja elää. Esseitä.
Teos & Förlaget 2018
alkuteos Och hjärtat, der var mitt (Förlaget 2018)
kansi Kitty Salovaara
301 sivua

Sara Ehnholm Hielm, kustantaja ja elokuvakriitikko, muutti vuonna 2015 Italiaan. Hänen tarkoituksenaan oli kirjoittaa, kun intohimolle oli kerrankin aikaa ja tilaa. Kokemuksista syntyi esseeteos Ja sydän oli minun – lukea, kirjoittaa, kaivata ja elää.

Myönnnettäköön: en ole alkuun päästä esseistiikan sisälle lainkaan. Ensimmäinen teksti on jotain aivan muuta kuin etukäteen odotin enkä vakuutu vielä seuraavastakaan, en edes sitä seuraavasta. Mutta vähitellen lämpenen ja viimein innostun. Myöhemmin mietin, josko tässä on kyseessä jonkinlainen kasvu, siirtymä haparoinnista kohti varmuutta. "– – saan todistaa esseeminän syntyä", toteaa oivaltavasti Omppu. Ehkä kyse onkin juuri siitä. Esseeminä syntyy epävarmuudesta ja kirjoittamisen vaikeudesta, alkaa löytää oman itsensä samalla kun kirjoittaja tutustuu uuteen kotikaupunkiinsa.

Syvällä sisimmässäni kuitenkin tiedän, että mies on pelkkä olkiukko, itse luomani vihollinen, koska koen edelleen, että minun on saatava lupa sille, mitä haluan tehdä. Koska ahattelen, että tarvitsen ihanteelliset olosuhteet. Entä jos koko ajatus naisista tai naisen rooleista on umpikuja? 

Enholm Hielm ei käsittele teoksessaan pelkästään kirjoittamista vaan myös monia muita teemoja äitiydestä naiseuteen, työstä kansalliseen identiteettiin ja niin edelleen. Teemat kietoutuvat yhteen ja saavat innoitusta monista kirjallisista lähteistä: Ja sydän oli minun onkin eräänlainen kirjallisuuden ja lukemisen ylistys sen ohessa, että keskeistä on kirjoittaminen. Esseeteos on paitsi henkilökohtainen myös yhteiskunnallinen, se on kriittinen ja avoin. 

Donna Mobilen kirjat ja Yökyöpeli hapankorppu lukee.

Kommentit

  1. Heti kiinnostuin, esseet ovat minulle mieluisa kirjallisuuden laji!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen viime aikoina innostunut esseistä suuresti!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok