Siirry pääsisältöön

Annastiina Heikkilä: Vapaus valita kohtalonsa

Hän oli soittanut Amirille heti aamulla ja sanonut haluavansa tulla penkomaan tämän kanssa kellarikomeroa. Isoäidin kirjoitukset olivat olleet järkyttävää luettavaa. Anissa oli tiennyt, että isän perhe oli menettänyt sodan takia paljon, mutta hän ei ollut tajunnut tragedian mittakaavaa. Anissa oli Rahman puolesta vihainen ja halusi ymmärtää, miten kaikki tuo kauheus oli ollut mahdollista. Päiväkirjan merkinnät tuntuivat loppuneen kesken ja hän toivoi, että Rahman kirjoituksia löytyisi lisää. Anissa halusi tietää, miten Rahman tarina jatkui. Hän halusi tietää isoäitinsä elämästä kaiken mahdollisen.

Annastiina Heikkilä: Vapaus valita kohtalonsa
WSOY 2022
kansi Martti Ruokonen
413 sivua
äänikirjan lukijat Minttu Mustakallio ja Talvikki Eerola
kesto 11 t 15 min

Annastiina Heikkilä on Ranska-asiantuntija, ja asiantuntemus näkyy hänen esikoisromaaninsa Vapaus valita kohtalonsa. Heikkilä on pitkään Ranskassa asunut toimittaja, ja romaanissaan hän kuvaa ihmisiä, joiden juuret ovat samalla tapaa muualla: Lea on suomalais-ranskalainen, Anissa ranskalais-algerialainen.

Lea ja Anissa ovat ystäviä. Lea opiskelee ranskalaisessa huippuyliopistossa ja tuntee usein olevansa erilainen kuin hyväosaiset opiskelutoverinsa. Anissa puolestaan käy ohjelmointikurssilla ja työskentelee isänsä ravintolassa. Nuorten naisten tarinoiden ohella kuullaan Anissan isoäidin kokemuksia: Rahman päiväkirjamerkintöjen kautta avautuu näkymä 1960-luvulle ja siihen, miten Anissan isä on päätynyt Algeriasta Ranskaan.

Eri aikatasoilla liikkuva romaani osoittaa tehokkaasti sen, miten ennen ei todellakaan ollut paremmin mutta myös sen, että auvoisaa ei ole elämä nykyhetkessäkään. Algeriasta sodan jaloista paenneet kootaan leirille, jonka olosuhteet ovat kurjat, eikä ranskalaisten joukossa taistellut saa tunnustusta teoistaan. Nykyajassa syrjintä on edelleen läsnä, ja sitä vastaan Anissa lähtee rohkeasti taistelemaan.

Yhteiskunnallinen romaani nostaa vaikuttavasti esille yli sukupolvien ulottuvaa osattomuutta, erillisyyden kokemusta ja syrjintää. Nuoret toimijat haluavat kyseenalaistaa sekä historiaa että nykypäivää, mutta heidän mahdollisuutensa saada todellista muutosta aikaan ovat vähäiset. Samaan aikaan, kun nuoren miehen kuolema yritetään painaa villaisella, eliitti juhlii.

Romaanin miljöönä toimii nyky-Ranska. Yhteiskunnallinen kuvaus toimii erittäin hyvin, ja ranskalainen kulttuuri vaikuttaa todentuntuiselta. Vapaus valita kohtalonsa on kiehtova, elämänmakuinen romaani, joka paitsi viihdyttää myös sivistää lukijaansa. 

Kommentit

  1. Tämä on alkanut kiinnostaa, tykkään siitä, kun kirjoissa selvitetään oman suvun vaiheita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä vielä kivasti ne suvun aiheet eivät ole sellaisia ilmeisiä selvitettäviä vaan ne päiväkirjaotteet on sijoitettu muun kerronnan oheen toimivalla tavalla.

      Poista
  2. Tykkäsin kovasti tästä kirjasta. Se on tosiaan sekä yhteiskunnallisesti kantaaottava että viihdyttävä lukuelämys, sukellus ranskalaiseen todellisuuteen. Hieno esikoisromaani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan! Heikkilän Ranska-tuntemus tulee esille sopivasti, ei liikaa luennoiden.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii