Siirry pääsisältöön

Deborah Levy: Elämisen hinta

Samaan aikaan kun uudessa kodissani kaikki (mehikasveja lukuunottamatta) kutistui, elämäni laajeni. Tuona koettelevana aikana otin vastaan kaikki työtarjoukset ja irvistelin, kun postiluukusta lensi laskuja. Aloin ymmärtää tarvitsevani sitä, että riittävän moni asia elämässäni oli oikein. Valo, taivas ja parveke olivat oikein. Että lapseni löytäisivät tiensä uuden tarinan läpi, alkoivat muovaata sitä ja tehdä siitä omaansa ja olivat läheisesti tekemisissä isänsä kanssa – kaikki se oli oikein.

Deborah Levy: Elämisen hinta
S&S 2021
alkuteos The Cost of Living 2018
suomentanut Pauliina Vanhatalo
ulkoasu Jukka Iivarinen
142 sivua

Pidin paljon Deborah Levyn omaelämäkerrallisen trilogian avausosasta Mitä en halua tietää (S&S 2021), joten odotin paljon myös tältä kakkososalta. Sain jopa enemmän kuin odotin: Elämisen hinta on mielestäni vielä parempi kuin ensimmäinen osa. Kerrassaan upea teos!

Elämisen hinta kuvaa elämänvaihetta, johon kuuluu paljon luopumista. Levyn avioliitto on päättynyt, äiti on menehtynyt ja tyttäret ovat muuttamassa pois äitinsä luota. Yksityisistä kokemuksista kasvaa yleiselle tasolle nousevaa pohdintaa kirjailijuudesta ja naiseudesta: Levy tarkastelee upealla tavalla sitä, mitä on olla länsimainen nainen ja minkälaisia odotuksia ja paineita naisena olemiseen kohdistuu.

Kysymys on ilman muuta myös siitä, miten naisia kohdellaan omissa yhteisöissään. Mitä naisesta kertoo se, että hänellä ei ole lainkaan nimeä? Että nimeä ei muisteta tai naisesta käytetään nimitystä vaimo?

Ja mitä on olla eronnut nainen, jonka täytyy huolehtia monenlaisista asioista ja löytää samalla tilaa itselleen? Levy tarvitsee itselleen tilan kirjoittaa, ja puutarhavaja tarjoaa sopivan paikan. Työmatkaan kuuluu päivittäinen kapuaminen mäen päälle, ja kotikerrostalossa odottavat harmaat käytävät pahaenteisine hämyineen. Elämä on arkea, tavanomaisia tekemisiä ja teräviä havaintoja. Kaikesta tästä muotoutuu kokonaisuus, joka herättää ajatuksia ja kiehtoo.

Deborah Levyn ilmaisu on niukkaa ja vähäeleistä. Pidän siitä, että hän jättää lukijalleen tilaa eikä rakenna arjesta suurieleistä ja dramaattista. Vaikka elämä on eräänlaisessa myrskyssä, leviää lukijan silmien eteen näkymä elämästä, jota eletään hetki kerrallaan. Aina ei ole helppoa vaan välillä pitää ponnistella paljonkin, mutta sitähän elämä on, eikä ponnistelu ole turhaa.

Vapaus ei ole koskaan ilmaista. Kaikki vapaudestaan taistelleet tietävät, kuinka paljon se maksaa.

Muualla: Kirjaluotsi, Tuijata ja Kirjavinkit.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...