Siirry pääsisältöön

Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu

Syyttäjä pysyi kannassaan käräjäoikeuden ja vielä hovioikeudenkin istunnoissa. Hän ei nähnyt, että kyse oli pelkästä politiikasta ja kiusanteosta, vaikka asianomistaja sanoi tämän videolla aivan suoraan. Sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden päätöksissä video sivuutettiin täysin, vaikka tuomiossa pitäisi periaatteessa ottaa kantaa kaikkiin oikeudessa esitettyihin argumentteihin. Todiste, jonka uskoin kumoavan koko oikeusjutun perustan, ei ollutkaan edes maininnan arvoinen.

Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu
Kosmos 2021
kansi Tero Ahonen
216 sivua

Johanna Vehkoon Oikeusjuttu kertoo absurdista oikeudenkäynnistä, jossa toimittaja-kirjailija itse on syytetyn penkillä. Vehkoo joutui syytetyksi kunnianloukkauksesta käytettyään Facebook-päivityksessään asianomistajasta ilmauksia natsipelle ja rasisti.

Kirjassa kuvataan vuosien kiirastulta, joka on viedä Vehkoolta toimintakyvyn. Samaan aikaan äärioikeisto mellastaa entiseen malliin ja vedättää oikeuslaitosta minkä ehtii. Tästä kaikesta sekä sananvapaudesta ja verkkovihasta Vehkoo kirjoittaa omakohtaisesti ja asiantuntevasti, osoittamalla miten valtava ongelma meillä on käsissä.

Kun vihan pontimena on ihonvärin sijaan sukupuoli, sitä ei ole tähän asti pidetty viharikoksena. Viharikoksen koventamisperusteita ovat Suomen rikoslain mukaan rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus. Koska sukupuoli ei ole ollut viharikoksen koventamisperuste, misogynia on jäänyt myös täysin tilastoimatta poliisin rikosilmoitustilastoissa.

Kirjan nimen yhteys Franz Kafkan Oikeusjuttuun on ilmeinen ja myös perusteltu, kun syytettynä tuntuu olevan aivan väärä ihminen. Surullista on, että sotkun selvittäminen vie vuosia. Ilahduttavaa on, että korkeimmassa oikeudessa Vehkoon saama tuomio kumottiin tammikuussa 2022 (lisää esim. Ylen jutussa).

Oikeusjuttu herättää voimakkaita tunteita. Se saa ahdistumaan ja suuttumaan, niin suuria epäkohtia Vehkoo kirjassaan nostaa esille. Huolestuttavaa on esimerkiksi se, että huorittelu ja tappouhkaukset voidaan painaa villaisella, mutta tietyn sanan käytöstä voi joutua oikeuteen. Oikeuslaitoksen kyvyttömyys ymmärtää verkkovihaa, maalittamista ja häirintää pelottaa.

Teos ei ole kuitenkaan pelkästään ahdistava tai suututtava, joten tunteiden kuohahtaminen ei ole syy jättää kirjaa lukematta. Vehkoo osaa etäännyttää sopivasti, hän ei sorru voivottelemaan vaan on terävä ja toteava. Hän osoittaa vakuuttavasti sen, miten hänen kokemuksensa on kytköksissä yhteiskunnalliseen tilanteeseen.

Johanna Vehkoon teos on äärimmäisen tärkeä tietokirja, jossa tarkastellaan kriittisesti sekä oikeuslaitoksen että median toimintaa suhteessa äärioikeistoon. Sen toivoisi herättävän keskustelua vielä enemmän ja päätyvän yhä useamman luettavaksi. Erityisesti lainvalvojien käsiin toivoisin Oikeusjutun todellakin päätyvän.

Helmet 2022: 35. Kirjassa on oikeudenkäynti. 

Kommentit

  1. Tämä on kyllä lukulistalla! Aivan absurdi juttu kaikkinensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Absurdi todellakin. Toivon, että tapaus herättää oikeusjärjestelmää tarkastelemaan toimintaansa.

      Poista
  2. Tämä on todella lukemisen arvoinen kirja. Suosittelen tätä kaikille silmiä avaavaksi kirjaksi. Todella upea juttu tuo KKO:n päätös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin suosittelen minäkin ihan kaikille tätä. KKO:n ilahduttava päätös palautti jonkinlaista uskoa oikeusjärjestelmään, mutta vielä on työtä tehtävänä.

      Poista
  3. Uskomattomia tapahtuu ”oikeuden” nimissä. Olen kuunnellut Vehkoon asiantuntevia podcasteja ja mieltynyt hänen rauhallisiin analyyseihinsa. Pitkälle piti edetä, ennen kuin oikeuslaitoksen ylin taso vihelsi älyttömyydet poikki. Kuinka Vehkoo mahtanee toipua vuosien piinastaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin muuten kaivella podcasteja esille. Minua surettaa tässä erityisesti se, että Vehkoon elämästä kului viisi vuotta tähän farssiin. Se on mielestäni kohtuutonta. Toivottavaa olisi, että tästä kaikesta seuraa jotain hyvää.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 13 – ilmoittaudu mukaan!

Klassikkohaasteen logo: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste lähestyy taas! Haasteen kolmastoista osa on vuorossa heinäkuun viimeisenä päivänä, joten aikaa klassikon lukemiseen on kosolti – nyt siis valikoimaan, mikä kirja sopivasti kutkuttaa ja houkuttaa!  Klassikkohaasteen viralliset säännöt: 1. Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea, ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) 2. Lue valitsemasi klassikko. 3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2021. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. 4. Kehu itseäsi: selätit klassikon - ja ehkä jopa nautit siitä! 5. Toista kohta neljä useasti! Voit osallistua myös ilman blogia. Jätä silloin tieto lukemastasi klassikosta haasteen koontipostaukseen ja kerro ajatuksesi kirjasta. Somessa käytetään tunnistetta  #klassikkohaaste . Haasteeseen vo