Kun hän on lähempänä, huomaan, että hänen piirteensä ovat jähmettyneet järkytyksestä. Tunnen ilmeen. Olen nähnyt sen ennenkin. Juuri tuollaiselta näyttää ihminen, joka on nähnyt jotakin kauhistuttavaa, jotakin, mikä ei kuulu ihmisen tavallisiin kokemuksiin. Avaan oven ja päästän hänet sisään. Hän tuo mukanaan jääkylmää ilmaa ja lunta. – Mitä on tapahtunut, kysyn häneltä.
Lucy Foley: Jahti
Otava 2020
alkuteos The Hunting Party
suomentanut Satu Leveelahti
äänikirjan lukija Outi Vuoriranta
kesto 10 h 24 min
Jahdissa uutta vuotta kokoontuu vastaanottamaan yhdeksänhenkinen kaveriporukka Lontoosta. Hyväosainen ja hieman elitistiseltä vaikuttava joukkio suuntaa Skotlantiin syrjäiseen lomakylään perinteitä kunnioittaen: joukkion tapana on ollut hakeutua aika ajoin yhteen vaihtamaan kuulumisia ja muistelemaan menneitä. Mukana on neljä pariskuntaa, yksi lapsi ja yksi sinkku.
Aika pian selviää, että henkilöillä ei ole niin lämpimät ja läheiset välit kuin mitä ulospäin yritetään esittää. Muutamat miettivät itsekin, mikä heitä pitää enää yhdessä – muu kuin menneisyys Oxfordissa. Ehkä Miranda, juhlien keskipiste, on se voima, joka vetää heidät aina uudelleen toistensa luokse?
Tarinaa kerrotaan vuoron perään useiden eri henkilöiden kautta. Alkuun se tuntuu hieman uuvuttavalta, koska hahmoja on muutenkin paljon eikä heistä pääse kovin pian perille. Toisaalta ratkaisu on varsin toimiva, koska henkilöt saattavat itse nähdä itsensä toisin kuin muut.
Tarina liikkuu muutaman päivän aikajänteellä, ja lisäksi takaumat vievät henkilöt menneisyyteen. Heti alussa selviää, että pari päivää vuoden vaihtumisen jälkeen yksi lontoolaisjoukkiosta on kuollut. Ilmeiseltä vaikuttaa, että kuolema ei ole viaton tapaturma vaan kyseessä on rikos. Kuka on kuollut? Sitä ei heti paljasteta vaan tarinaa viedään aika pitkälle, ennen kuin vainajan henkilöllisyys paljastetaan. Olennainen kysymys on toki sekin, kuka on tappaja. Vaihtoehtoja ei hirvittävän montaa ole, sillä syrjäiselle lomapaikalle ei keliolosuhteiden vuoksi ole helppo päästä. Kyseessä on siis suljetun tilan mysteeri – ja periaatteessa kaikki ovat epäiltyjä.
Jahti on ihan kelpo jännitystarina, jossa kiinnostava elementti on miljöö. Skotlantilainen lomakylä keskellä talvea on mielikuvitusta kiehtova paikka, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Kaikkien henkilöhahmojen tarpeellisuudesta en ole aivan varma, sillä lopulta valokeilassa on ystäväjoukosta vain muutama – osa jää auttamatta varjoihin ihmettelemään omaa asemaansa. Henkilöiden jännitteisiä suhteita kuvataan kiinnostavasti ja luurankoja kaivetaan kaapeista esille vähitellen sillä tapaa, että melkein ketä tahansa voi pitää potentiaalisena murhaajana.
Tarinan juoni vetää hyvin. Toisaalta kuitenkin tuntuu, että kokonaisuuteen on pakattu vähän liikaa tavaraa ja yksi juonenkäänne tuntuu sivupolulta, joka ei aivan vakuuttavasti onnistu paikkaansa lunastamaan. Lopetus tuntuu hieman hätäiseltä kaiken kehittelyn ja lavean kuvailun jälkeen.
Vaikka Jahti ei jännityskirjallisuuden täysosuma olekaan, on se viihdyttävä ja sopii lukijalle, joka haluaa uppoutua lumiseen skotlantilaismaisemaan eikä innostu väkivaltakuvauksista. Pääpaino on ihmisten mielenliikkeissä ja niiden kuvailu onnistuu varsin mukavasti.
Jahdista kirjoitetaan myös Kirjanmerkkinä lentolippu -blogissa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!