Kankaristossa on järvi, metsä ja puille pulputtava Vehkajoki, kylpylä ja keltainen talomme. Jäämeren rannalla köyristävät selkäänsä lumihuippuiset vuoret, ja jyrkästi kuohuihin putoavat pahdat ovat täynnä kirkuvien lintujen pesiä.
Anni Kytömäen romaani Margarita on romaani rakkaudesta, elämästä ja luonnosta. Se on ylistyslaulu monimuotoiselle luonnolle ja kertakaikkisen upea romaani. Tarinaa jää hellimään mieltä lukemisen päätyttyä, ja sen kaihoisa sointi jää ilmaan pitkäksi aikaa. Ihana, ihana Margarita.
1940–50-luvuille sijoittuvaa tarinaa kerrotaan kolmen eri henkilön näkökulmasta. Senni asuu Kankaristossa ja työskentelee kylpylässä. Hierojan opit ovat tulleet isältä, joka on menehtynyt sotatantereiden liepeillä. Mikko on sotilas, joka elää keskellä sotaa. Antti tutkii metsiä ja päättää metsähakkuista.
Ehdottomaksi päähenkilöksi nousee Senni, jonka elämäntarinaan sekä Antti että Mikko jollain tapaa kytkeytyvät. Senni tuntee ihmisen lihakset läpikotaisin ja ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen yhteyden merkityksellisyyden aikana, jolloin luonnonsuojelu ei kovin vahvasti ole tapetilla.
Romaanin nimi Margarita tulee jokihelmisimpukasta eli raakusta, joka on tarinan neljäs fokalisoija. Raakku tarvitsee kirkkaita, virtaavia vesiä elääkseen – muuten se tukehtuu kuoliaaksi. Tämän tarpeen kuvaus on romaanissa vavahduttavaa.
Vavahduttava on koko romaani. Senni, Antti ja Mikko ovat osa ympäröivää yhteiskuntaa ja aikaansa, joka on kuouhuva. Sota jättää jälkensä ja poliovirus saapuu Suomeen: yhtymäkohdat tämän päivän maailmaan ovat selvät. Margarita onkin yhtä aikaa ajaton ja vahvasti kiinni ajassaan.
En lainkaan ihmettele sitä, että Margarita palkittiin Finlandia-palkinnolla. Surullisen kaunis ja kaihoisa mutta samalla toiveikas romaani osoittaa, että yksilöiden teoilla on merkitystä ja että luontoyhteydestä täytyy pitää huolta. Se on painava ja tärkeä puheenvuoro, joka on taidolla kirjoitettu ja jonka äärelle odotan pääseväni palaamaan uudelleen. Olen haltioitunut.
Anni Kytömäen romaanista kirjoitetaan myös näissä blogeissa: Kirjallisuustoimittaja, Eniten minua kiinnostaa tie, Amman kirjablogi, Kirsin Book Club, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Kirja vieköön! ja Kirjaluotsi. Lisääkin löytyy.
Helmet 2021: 34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.