Siirry pääsisältöön

Karina Sainz Borgo: Caracasissa on vielä yö

Santiago erehtyi. Tämän kusikaivon pinta oli noussut huomattavasti päämme yläpuolelle. Haudannut meidät elävältä. Hänet, minut ja muut. Emme olleet enää mikään maa, olimme jätekaivo.
Karina Sainz Borgo: Caracasissa on vielä yö
Aula 2019
Alkuteos La hija de la española
Suomentanut Taina Helkamo
208 sivua
Äänikirjan lukija Maiju Saarinen
Kesto 6 t 51 min

Mielikuvani Venezuelasta ovat varsin vähäisiä. Ajatuksissani eteläamerikkalainen valtio on eksoottinen ja kaukainen. Lisäksi muistan joskus lukeneeni, että venezuelalaiset naiset ovat menestyneet hyvin kauneuskilpailuissa.

Jossain vaiheessa huomasin, että Venezuelasta alkoi kantautua uutisia, jotka kertovat sekasorrosta ja siitä, miten maasta paetaan kestämättömiä olosuhteita ulkomaille. Valtataistelut ja niitä seuranneet opposition vaientaminen ja presidentin hutera asema ovat ajaneet valtion kaaokseen.

Tähän kaikkeen nivoutuu Karina Sainz Borgon ravisteleva romaani Caracasissa on vielä yö. Romaanissa eletään arkea, jota sävyttää anarkia. Väkivalta ja kaduilla lojuvat ruumiit ovat muuttuneet arkipäiväisiksi ilmiöiksi samalla, kun milloin mitkäkin ryhmittymät ovat ottaneet vallan omiin käsiinsä ja ryhtyneet esiintymään viranomaisina. Oikeita viranomaisia ei ole tai ainakaan sellaisiin ei voi luottaa. Oikeus tuntuu olevan itse kunkin omissa käsissä.

Romaanin päähenkilö ja minäkertoja on Adelaida, joka on menettänyt juuri äitinsä ja on menettämässä kaiken muunkin. Korruptio rehottaa ja kaikesta tarpeellisesta on maksettava tähtitieteellisiä summia samaan aikaan, kun ulkomainen valuutta on kielletty ja oman valuutan arvo heikkenee heikkenemistään. Turvattomuus ajaa pysymään sisätiloissa niin kauan kuin mahdollista, mutta kotonakaan ei voi kokea olevansa turvassa.

Mitä ihminen voi tehdä silloin, kun kaikki ympärillä on romahtamassa? Joillakin on vaihtoehtoja enemmän kuin toisilla, ja Adelaida keksii keinot yrittääkseen päästä ulos tukalasta tilanteesta. Yksinkertaista se ei ole, ja nainen joutuukin tekemään valintoja, jotka olisivat vähintäänkin kyseenalaisia, jos ympärillä vallitsisi yhteiskuntarauha. Vallitsevan tilanteen vuoksi päähenkilöä on helppo ymmärtää samaan aikaan, kun monen muun ihmisen siekailematon opportunismi vaikuttaa sietämättömältä.

Caracasissa on vielä yö on tavattoman vaikuttava kuvaus kaaokseen ajautuneesta yhteiskunnasta. Nykyhetken armotonta kovuutta ja ahdistavuutta keventävät takaumat, jotka vievät Adelaidan lapsuuteen ja onnellisempiin aikoihin. Äidin ja tyttären välisen suhteen lämpö välittyy kauniisti samalla, kun äiti edustaa kaaoksen keskellä arvomaailmaa, jonka soisi saavan jälleen sijaa kaikkien kammottavuuksien keskellä.
Minusta oli mukavaa, että olit erilainen kuin siskosi. Että olit tahdikas ja varautunut. Että halveksuit taikauskoa ja moukkamaisuutta. Että luit ja opetit muita lukemaan. Muistutit sitä maata, jota pidin itsestäänselvyytenä. Sitä, jossa oli museoita ja teattereita, joihin veit minua. Sitä, jossa arvostettiin kohteliaisuutta ja hyviä tapoja. Et pitänyt ihmisistä, jotka söivät tai joivat liikaa. Etkä niistä, jotka puhuivat tai itkivät huutaen. Inhosit kohtuuttomuutta. Mutta nyt on toisin. Nyt kaikki menee ylettömyyksiin: likaisuus, pelko, ruuti, kuolema ja nälkä.
Romaani avaa silmiä kuvaamalla sitä, millaisessa todellisuudessa ihmiset voivat elää. Se kuvaa paitsi Venezuelaa, myös yleisemmällä tasolla sitä, minkälaiset olosuhteet saavat ihmisiä pakenemaan kodeistaan ja muuttamaan pois kotimaastaan.

Karina Sainz Borgon romaanista muualla: Reader, why did I marry him?, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Kirjarouvan elämää, Lumiomena – kirjoja ja haaveilua ja Kirjavinkit.

Kommentit

  1. Vahva selviämiskertomus, kertoo mihin kaikkeen voi joutua sekasortoisen yhteiskunnan sisällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. Juuri sen kuvaus, mitä yksilölle voi tapahtua sekasorrossa, on minusta tässä toteutettu todella hyvin.

      Poista
  2. Suurta hämmästystä, ihailua ja iloa herätti lukiessa ihmisen lajinsäilytyksen takavaa, ikiaikainen sinnikkyys, elämänhalu ja ne voimavaran rippeet, joista hän onnistuu puhaltamaan liekkiin energian, jonka varassa jättää entinen ja matkustaa kohti uutta, - ylipääsemättömiltä tuntuvista vaikeuksista huolimatta.

    Tuuhea teos, joka jätti mietteliääksi Venezuelalla kun olisi ollut mahdollisuudet vallan toisen suuntaiseen, postiviiseen kehityskulkuunkin.
    Taina Helkamon värikäs käännös. Karina Sainz Borgo kannattaa pitää mielessä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä onnistutaan välttämään liian musta synkkyys ehkä juuri sillä, että ylitsepääsemättömien vaikeuksien keskellä päähenkilö löytää tien eteenpäin. Samalla tulee kuitenkin suru siitä, että kaikki eivät onnistu pääsemään pois ahdingosta.
      On ahdistavaa ajatella, että nykymaailmassa on päädytty tällaiseen, kun muitakin kehityskulkuja olisi ollut tarjolla.
      Karina Sainz Borgo kannattaa tosiaan pitää mielessä. Minä pidän.

      Poista
  3. Mulle tämän vuoden paras ulkomainen, hurja ja vakuuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella hurja, todella vakuuttava. Upealla tavalla silmiä avaava. Tuli olo, että pääsin kurkistamaan uutisten taakse.

      Poista
  4. Tämä kirja pitää muistaa ottaa ensi vuonna lukulistalle. Kuulostaa tosi vaikuttavalta! Ja myös hieman keskittymistä vaativalta. Minulle saattaa sopia tämän kohdalla paremmin painettu kirja kuin äänikirjaversio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttava tämä tosiaan on. Äänikirjaversio toimi tämän kohdalla mielestäni oikein hyvin, sillä intensiivinen tarina veti huomion puoleensa. Mutta voihan olla, että painettu kirja toimisi vielä paremmin. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok