Siirry pääsisältöön

One Day (elokuva)

Kuva: imdb
David Nichollsin romaani Sinä päivänä (suom. 2012, alkuteos 2009) oli minulle viime keväänä mieluisa yllätys. En kirjaan tarttuessani juuri tiennyt, mitä tuleman pitää, mutta pidin paljon sekä tarinasta että kirjailijan tyylistä. Niinpä asetuin mieluusti sohvalle katselemaan kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa One Day (2011), joka löytyi Netflixistä. Anne Hathaway pääroolissa viehättävänä Emmana kuulosti jo etukäteen hyvältä.

Perusidea on sama kuin kirjassa: Emma ja Dexter tapaavat vuonna 1988. Sitten elämä kuljettaa heitä eri poluille, mutta joka vuosi samana päivänä - heinäkuun viidestoista - päivitetään kuulumisia ja ehkä myös tavataan. Dexterin vauhti on hurjaa, kun hän kiitää kohti menestystä, kun Emma elää hillitympää arkea. Ystävyys kuitenkin pysyy, ainakin melkein.

Muutenkin elokuva noudattelee tunnollisesti kirjan tarinaa. Toki paljon on jouduttu karsimaan, mutta paljon olennaista on myös mahdutettu mukaan. Toisaalta kirjan lukeneelta jää iso yllätysmomentti puuttumaan, mikä hieman latisti elokuvaelämystä. Ja ehkä pikkuriikkisen jäi tunnelmasta puuttumaan, mutta odotukseni toki olivat melko korkealla, koska pidin kirjasta paljon. Jim Sturgess ja Anne Hathaway suoriutuivat rooleistaan hyvin.

Kovin erityiseksi elämykseksi One Day ei muodostu, mutta se tarjoaa kuitenkin hyvää romanttista viihdettä, eikä sen kanssa vietetty parituntinen tunnu hukkaan heitetyltä.

Elokuvalla osallistun Seitsemännen taiteen tarinat -haasteeseen.

Kommentit

  1. Tämä oli kyllä ihana. Anne Hathaway on huikean kaunis näyttelijä. Voiko olla enää upeampia surullisia silmiä. Hathaway sai Kurjat elokuvasta Oscarin.

    VastaaPoista
  2. En oikein innostunut tästä kirjasta, mutta luulen että leffaversio voisi toimia minulle paremmin. Anna Hathaway on ihana, vaikkei hän tosin lainkaan vastaa sitä kuvaa Emmasta joka minulle syntyi kirjan luettuni. Mutta se on vain etu Annalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas pidin kirjasta enemmän, vaikkei elokuvassakaan moitittavaa ole. Elokuva olisi ehkä toiminut jopa paremmin, jos en olisi lukenut kirjaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…