Siirry pääsisältöön

Jo Nesbø: Verta lumella

"- Haluan että saat sen näyttämään siltä kuin asuntoomme olisi murtauduttu, Olav.
- Minkä takia? kysyin.
- Siksi että teon täytyy näyttää joltain muulta kuin mitä se on, Olav. Poliisit hermostuvat aina kun siviilejä kuolee."
Jo Nesbø: Verta lumella
(Johnny Kniga 2015)
Alkuteos Blood on Snow 2015
Suomentanut Outi Menna
195 sivua
Norjalaisen dekkarikuninkaan Jo Nesbøn uutuus sijoittuu vuoden 1977 joulun tienoille. Tarinan päähenkilö ja minäkertoja on Olav, Daniel Hoffmannin asiainhoitaja. Hoffmann puolestaan hallitsee oslolaisia huume- ja prostituutiomarkkinoita, pahimpana kilpailijanaan Kalastaja.

Olav saa työnantajaltaan tehtävän: hänen tulee surmata Hoffmannin petollinen vaimo. Työtehtävä vain ei etene aivan suoraviivaisesti vaan johtaa ratkaisevan virheratkaisun myötä tilanteeseen, jossa Olav on sekä takaa-ajettu että takaa-ajaja. Kuviosta syntyy rivakasti etenevä juonirakennelma, joka pitää lukijan mukavasti otteessaan.

Esimerkiksi Isänsä poika -dekkariin verrattuna Verta lumella on selvärajaisempi: henkilöhahmoja on vähemmän ja juoni etenee suoremmin. Turhia rönsyjä karttavan juonen ystäville kirjaa voikin suositella lämpimästi.

Kaiken kaikkiaan Verta lumella on nopeasti etenevä dekkari, josta erityisesti jää mieleen Olav, palkkatappaja joka on päätynyt uralleen pakon sanelemana, kun erinäisistä syistä huumekauppa tai parittaminen eivät häneltä onnistuneet. Karua ammattia harjoittava mies on ristiriitainen hahmo, joka on ajoittain hellämielinen ja lukee lukivaikeuksistaan huolimatta mielellään kirjoja, kuten Victor Hugon Kurjia.

Dekkarin loppuratkaisu on kiinnostava ja yllättävä. Mielenkiinnolla jään odottamaan sarjan toista osaa.

Dekkariviikon kunniaksi dekkarit ovat vahvasti esillä myös minun blogissani tällä viikolla. Verta lumella on viikon kolmas dekkaripostaus.

Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteessa saan tämän dekkarin myötä neljännen merkinnän Norjan kohdalle. Kirjankansibingossa Verta lumella asettuu ruutuun Punainen.

Verta lumella -dekkarin ovat lukeneet myös esimerkiksi Mai, NannaTakkutukka ja Iloinen apina.

Kommentit

  1. Tämä oli minulle pettymys. Olen lukenut kaikki Jo Nesbøn kirjat ja niihin verrattuna tämä oli harjoituskappale. Ymmärtäisin jos kirjailijan ensimmäinen dekkari olisi tällainen, mutta en enää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua ehkä auttoi se, että Nesbø ei ole minulle kovin tuttu. Jonkun Harry Hole -dekkarin luin vuosia sitten, mutta muuten en norjalaiskirjailijan tuotantoon juuri tutustunut.

      Poista
  2. Olen lukenut muutaman Harry Hole -dekkarin ja lopetin, kun viimeinen lukemani oli aika epäuskottava. Tämä uusi kirja vaikuttaa kiinnostavalta, mutta Main kommentti edellä vähän vähentää mielenkiintoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on niin vähäisesti kokemusta Harry Hole -dekkareista, että en osaa sanoa miten Verta lumella niihin suhteutuu. Ehkä kannattaa kuitenkin tätäkin kokeilla.

      Poista
  3. Olen lukenut kaikki Holet ja matkan varrella väsynyt yli-ihmismäisen (ulkoisesti) selviytyvään poliisimieheen. Näkökulmamuutos tappajapuolelle onnistuu mielestäni taitavasti, ja kirjan pituus on kohdillaan. Tykkäsin, ja yllätyin romanttisuudesta. Myös edellinen ei-Hole-dekkari oli vetävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla mielipide lukijalta, jolle Harry Hole on vahvasti tuttu. Minustakin tässä on hyvää vetoa, ja kaiken kaikkiaan kokonaisuus toimii hyvin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok