Siirry pääsisältöön

Javier Marías: Rakastumisia

"Siihen aikaan kun näin heidät siinä kahvilassa en tiennyt, keitä he olivat ja mitä tekivät työkseen, vaikka siitä ei ollut epäilystäkään että he olivat rahakasta väkeä. Eivät ehkä mitään pohattoja mutta hyvin toimeentulevia. Tarkoitan että edellisessä tapauksessa he eivät olisi vieneet lapsiaan kouluun itse, kuten he aivan varmasti ennen tuota yhteistä hetkeään, luultavasti Estiloon, joka oli aivan kivenheiton päässä, vaikka on alueella monia muitakin kouluja, El Vison kaupunginosan uudiskäyttöön rakennettuja kaupunkihuviloita, tai pikkuhotelleja kuten niitä ennen vanhaan kutsuttiin; kävin itse esikoulua yhdessä niistä, Calle Oquendolla, siinä aika lähellä."
Javier Marías: Rakastumisia
(Otava 2012)
Alkuteos Los enamoramientos 2011
Suomentanut Tarja Härkönen
436 sivua
Javier Maríasin romaani Rakastumisia sattui silmiini Ompun postauksesta ja herätti mielenkiintoni. Kirja löytyi kirjastosta vaivatta ja valikoitui mukaani kesäkuun alun matkalle, joka suuntautui Espanjaan. Muutaman päivän matkan aikana en saanut kirjaa luettua mutta pääsin sen kanssa mukavasti vauhtiin. Kovin nopeaan lukutahtiin romaani ei mielestäni sovikaan, sillä se tarjoaa paljon pureskeltavaa.

Romaanin minäkertojana toimii María Dolz, joka on käynyt vuosien ajan aamiaisella eräässä kahvilassa. Ajan myötä hän huomaa pariskunnan, joka myös käy samassa kahvilassa säännöllisesti ja  jota María alkaa vähitellen tarkkailla. Yhtäkkiä rutiinit kuitenkin muuttuvat, kun pariskunta, Luisa ja Miguel, ei saavukaan tavalliseen tapaansa aamiaiselle. Syy muutokseen selviää aikanaan: Luisan puoliso Miguel Desvern on kuollut.

María päätyy vierailulle surevan lesken luokse ja tapaa Miguelin parhaan ystävän Javier Díaz-Varelan. Hän rakastuu mieheen, jonka ymmärtää rakastavan leskeä. Havainnostaan huolimatta hän päätyy paitsi miehen sänkyyn, myös kuuntelemaan, kun tämä purkaa mieltään Luisasta. Hän elättelee toivoa, että suhde Díaz-Varelaan saisi toisenlaisen kuin sen, joka vaikuttaa ilmeisimmältä.
--meillä naisilla on toisaalta taipumus olla toiveikktaita ja pohjimmiltamme omahyväisiä, se on meissä syvemmällä kuin miehissä, jotka ovat sitä rakkauden saralla vain ohimennen, hetken tullen, kunnes unohtavat sen: ajattelemme että heidän mielipiteensä tai periaatteensa muuttuu, että he huomaavat hiljalleen etteivät tule toimeen ilman meitä, että olemme poikkeus heidän elämässään tai se vieras joka lopulta jää taloon, että he lopulta kyllästyvät niihin näkymättömiin naisiinsa, joiden olemassaoloa olemme alkaneet epäillä ja joista ajattelemme mieluummin ettei heitä ole, sitä varmemmin mitä pitempään tapaamisemme jatkuvat ja mitä enemmän me vastoin tahtoamme rakastamme noita miehiä; ajattelemme että meistä tulee heidän valittunsa kunhan vain jaksamme pysyä heidän rinnallaan valittamatta ja anelematta.
Rakastumisia kääntää katseen ihmiseen, hänen syviin salaisuuksiinsa ja piilotettuihin toiveisiinsa. Kun kirjan henkilöt keskustelevat, tulee lukijana kiistäneeksi tai kannattaneeksi vahvoja mielipiteitä tai jääneeksi pohtimaan sitä, mitä lausuttiin.

Pohdittavaa Rakastumisia tarjoileekin lukijalleen runsaasti. Romaani puhuu esimerkiksi rakkaudesta, ihmissuhteista, kuolemasta ja elämästä niin moninaisesti, että tarinan lukeminen vie aikaa. Se pakottaa hengittämään ja huokaamaan, pysähtymään äärelleen ja miettimään. Kirjailija tarkastelee minäkertojansa tavoin ihmisiä syvästi pohdiskellen, eikä hänen luomansa kuva ole helposti nielaistava espanjalainen tapas vaan aikaa ja paneutumista vaativa täysimittainen illallinen.

Romaani luo katseen paitsi ihmiseen, myös kaunokirjallisuuteen ja kirjallisiin hahmoihin. Javier ja María puhuvat esimerkiksi Balzacin ja Dumas'n henkilöistä, vertaavat fiktiivisiä tapahtumia todelliseen elämään ja toteavat yhtymäkohtia. Eikä tässä romaanissa, niin kuin ei oikeassa elämässäkään, asioita tule nähdä mustavalkoisina. María joutuu tarinassa pohtimaan, mikä on oikein ja mikä väärin, ja hänen rinnallaan samaa kysymystä pohtii myös lukija. Loppuratkaisu on mielenkiintoinen, sillä Maríalla on käsissään paljon valtaa suhteessa toisten rakkauteen ja sen kohtaloon.

Rakastumisia on monipuolinen kuvaelma ihmisestä ja hänen toiminnastaan. Kirjailijan tyyli herättää varmasti tunteita puolesta ja vastaan, sillä pitkät, polveilevat virkkeet vaativat tarkkaavaisuutta. Pohdiskelevan ja ajatuksia herättävän kirjallisuuden ystäville romaania voi suositella ainakin, jos polveileva tyyli ei pelota.

Kirjasta ovat bloganneet myös Leena, KaisaUlla, Margit ja Minna.
Kirjankansibingossa Rakastumisia asettuu
ruutuun Pariskunta.




Kommentit

  1. Espanjankieli ja espanjankieliset nimet sopivat hurmaavasti rakkaudesta ja romantiikasta puhumiseen. Los enamoramientos - sen kun sanoo, ja siihen päälle tunteikkaasti kirjailijan nimen, Javier Marías, onkin jo päässyt romaaniin sisään :)

    VastaaPoista
  2. Minä en oikein päässyt sisälle Rakastumisiin, vaikka yleensä pidän pohdiskelevasta kirjallisuudesta, eivätkä monipolviset lauseetkaan pelota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mielenkiintoista, miksi joskus joku ei vain toimi, vaikka periaatteessa kirjassa ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa.

      Poista
  3. Rakastumisia viehätti minua, mutta luin perään Valkoisen sydämen ja se kylmetti minut. Tylsistyin totaalisesti. Uuvuin jahkaamiseen. Rakastumisia oli aivan erilainen, todella hieno kirja ajatuksineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minulle ensimmäinen Mariasilta lukemani kirja. Valkoista sydäntä en taida ainakaan pian kokeilla. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on