Siirry pääsisältöön

Anita Brookner: Rantahotelli

Hän käveli tuon harmaan päivän hiipuvassa valossa läpi hiljaisen puutarhan, ulos rautaportista, vilkkaan tien poikki ja rantaa pitkin. Hiljaisuus piiritti hänet heti kun hän oli ohittanut kaupungin ainoan risteyksen, tuntui että hän voisi kävellä loputtomiin kenenkään häiritsemättä, vain ajatukset seuranaan. Tämä yksinäisyys johon ne jotka hänet parhaiten tunsivat olivat hänet karkoittaneet, ei ollut sitä mitä hän oli ajatellut. Ja tämä hämärä, usvainen, vaimea mutta epäystävällinen sää: sekö antaisi oman lisänsä tähän koetusaikaan ihmiselle joka oli varomattomasti lähtenyt matkaan ilman lämmintä takkia?

Anita Brookner: Rantahotelli
Otava 1985
englanninkielinen alkuteos Hotel du Lac
suomentanut Eva Siikarla
176 sivua

Kun kirjoitin ajatuksiani Minna Howardin Sveitsiin sijoittuvasta romaanista A Winter Affair, kerroin samalla olevani kiinnostunut lukemaan enemmänkin alppimaahan asettuvia kirjoja. Jane suositteli Anita Brooknerin Rantahotellia, josta en muistanut aiemmin kuulleenikaan. Romaani on voittanut vuonna 1984 Booker-palkinnon.

Päähenkilö on Edith Hope, englantilaisnainen, jonka näkökulmasta tapahtumia kerrotaan. Edith on päätynyt pieneen sveitsiläishotelliin "järkiintymään": hänen menneisyydessään on tapahtunut jotain järisyttävää, minkä vuoksi Edith on passitettu pois kotimaisemistaan. Kirjailijana hän voi tehdä työtään toki muuallakin kuin kotonaan, ja samalla hänellä on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja tarkastella muita hotellin asukkaita.

Romaanissa on kiehtova tunnelma. Kerronta on rauhallista ja tarkkailevaa: itse asiassa tapahtumia ei ole kovin paljon vaan enemmän tapahtuu ihmisten – erityisesti Edithin – mielessä. Vähä vähältä paljastuu hänen menneisyytensä, joka suhteutuu nykyisyyteen. Edithiin kohdistuvat odotukset ja hänen omat ajatuksensa heijastelevat ympäröivää yhteiskuntaa, vaikkei tarkka ajallinen konteksti avaudukaan.

Erityisen kiinnostavia romaanissa ovat mielestäni ajatukset siitä, minkälaisia odotuksia naisiin kohdistuu, minkälaisia raaameja heille asetellaan. Edith on oman aikansa toimija, joka ei ole valmis purematta nielemään sääntöjä, joita hänelle ladellaan. Vastarinnassaan hän ei kuitenkaan ole kiihkeä vaan pikemminkin hiljainen ja pohtiva.

Pidän myös romaanin kerronnasta. Rytmi on vaihtelevaa ja elävää, ja se ilmentää hyvin sisäisiä kuohuntoja siinä, missä ulkoisesti tapahtuu kovin vähän.

Kiitos siis vinkistä, Jane!

Helmet 2023 -lukuhaaste: 11. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi.

Kommentit

  1. Ole hyvä 😊 En ole yhtään yllättynyt että pidit Rantahotellista. Minun on pitänyt lukea jotain muutakin Brooknerilta, mutta olen vallan unohtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vielä kerran! Täytyy pitää kirjailijan nimi mielessä jatkossakin.

      Poista
  2. Sekä kirjan kansi että nimi herättää jonkinlaisen muistijäljen, olisikohan tämä kirja lapsuuskotini hyllyssä? En ole kyllä tajunnut, että se sijoittuu Sveitsiin. Jos olisin, olisin ehkä myös lukenut, sillä haaveilen matkasta Sveitsiin. Muutenkin tuntuu kutsuvalta tämä miljöö ja teema tällä hetkellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sveitsi ei ole mitenkään erityisen näkyvästi minusta esillä, enemmän tapahtuu päähenkilön mielessä ja hotellissa. Kiinnostava romaani kuitenkin.

      Poista
  3. Kiitos vinkistä! Mukavaa lukea aina aika ajoin postauksia vanhemmista kirjoista. Rantahotellista tulee mieleen Ylellä ollut tv-sarja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylen tv-sarja onkin ollut mainio! Tässä on kovin erilainen tunnelma mutta kannattaa tutustua joka tapauksessa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...