Siirry pääsisältöön

Anita Brookner: Rantahotelli

Hän käveli tuon harmaan päivän hiipuvassa valossa läpi hiljaisen puutarhan, ulos rautaportista, vilkkaan tien poikki ja rantaa pitkin. Hiljaisuus piiritti hänet heti kun hän oli ohittanut kaupungin ainoan risteyksen, tuntui että hän voisi kävellä loputtomiin kenenkään häiritsemättä, vain ajatukset seuranaan. Tämä yksinäisyys johon ne jotka hänet parhaiten tunsivat olivat hänet karkoittaneet, ei ollut sitä mitä hän oli ajatellut. Ja tämä hämärä, usvainen, vaimea mutta epäystävällinen sää: sekö antaisi oman lisänsä tähän koetusaikaan ihmiselle joka oli varomattomasti lähtenyt matkaan ilman lämmintä takkia?

Anita Brookner: Rantahotelli
Otava 1985
englanninkielinen alkuteos Hotel du Lac
suomentanut Eva Siikarla
176 sivua

Kun kirjoitin ajatuksiani Minna Howardin Sveitsiin sijoittuvasta romaanista A Winter Affair, kerroin samalla olevani kiinnostunut lukemaan enemmänkin alppimaahan asettuvia kirjoja. Jane suositteli Anita Brooknerin Rantahotellia, josta en muistanut aiemmin kuulleenikaan. Romaani on voittanut vuonna 1984 Booker-palkinnon.

Päähenkilö on Edith Hope, englantilaisnainen, jonka näkökulmasta tapahtumia kerrotaan. Edith on päätynyt pieneen sveitsiläishotelliin "järkiintymään": hänen menneisyydessään on tapahtunut jotain järisyttävää, minkä vuoksi Edith on passitettu pois kotimaisemistaan. Kirjailijana hän voi tehdä työtään toki muuallakin kuin kotonaan, ja samalla hänellä on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja tarkastella muita hotellin asukkaita.

Romaanissa on kiehtova tunnelma. Kerronta on rauhallista ja tarkkailevaa: itse asiassa tapahtumia ei ole kovin paljon vaan enemmän tapahtuu ihmisten – erityisesti Edithin – mielessä. Vähä vähältä paljastuu hänen menneisyytensä, joka suhteutuu nykyisyyteen. Edithiin kohdistuvat odotukset ja hänen omat ajatuksensa heijastelevat ympäröivää yhteiskuntaa, vaikkei tarkka ajallinen konteksti avaudukaan.

Erityisen kiinnostavia romaanissa ovat mielestäni ajatukset siitä, minkälaisia odotuksia naisiin kohdistuu, minkälaisia raaameja heille asetellaan. Edith on oman aikansa toimija, joka ei ole valmis purematta nielemään sääntöjä, joita hänelle ladellaan. Vastarinnassaan hän ei kuitenkaan ole kiihkeä vaan pikemminkin hiljainen ja pohtiva.

Pidän myös romaanin kerronnasta. Rytmi on vaihtelevaa ja elävää, ja se ilmentää hyvin sisäisiä kuohuntoja siinä, missä ulkoisesti tapahtuu kovin vähän.

Kiitos siis vinkistä, Jane!

Helmet 2023 -lukuhaaste: 11. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi.

Kommentit

  1. Ole hyvä 😊 En ole yhtään yllättynyt että pidit Rantahotellista. Minun on pitänyt lukea jotain muutakin Brooknerilta, mutta olen vallan unohtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vielä kerran! Täytyy pitää kirjailijan nimi mielessä jatkossakin.

      Poista
  2. Sekä kirjan kansi että nimi herättää jonkinlaisen muistijäljen, olisikohan tämä kirja lapsuuskotini hyllyssä? En ole kyllä tajunnut, että se sijoittuu Sveitsiin. Jos olisin, olisin ehkä myös lukenut, sillä haaveilen matkasta Sveitsiin. Muutenkin tuntuu kutsuvalta tämä miljöö ja teema tällä hetkellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sveitsi ei ole mitenkään erityisen näkyvästi minusta esillä, enemmän tapahtuu päähenkilön mielessä ja hotellissa. Kiinnostava romaani kuitenkin.

      Poista
  3. Kiitos vinkistä! Mukavaa lukea aina aika ajoin postauksia vanhemmista kirjoista. Rantahotellista tulee mieleen Ylellä ollut tv-sarja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylen tv-sarja onkin ollut mainio! Tässä on kovin erilainen tunnelma mutta kannattaa tutustua joka tapauksessa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii