Siirry pääsisältöön

Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät

Ilmoitus yllätti minut. Se yllättää minut vieläkin aina kun ajattelen sitä. En olisi koskaan uskonut että hän olisi niin rohkea, että hän haluaisi jättää hyvästit nopeasti, ilman dramatiikkaa. Tiesin että päiväni olivat luetut, koska hän puhui minulle keskustelevaan sävyyn. Tämä oli jotakin aivan muuta kuin sitä että minä jätin hänet riidan päätteeksi kiihkoissani ja äänekkäästi, ja kuinka paiskasin raivoissani oven kiinni, kuulin aina takaani hänen äänensä joka aneli minua jäämään. 

Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Johnny Kniga 2022
alkuteos Dagarna, dagarna, dagarna 2020
suomentanut Katriina Huttunen
kansi Tero Ahonen
228 sivua

Bibs joutuu kohtaamaan elämän yllättävyyden, kun hänen puolisonsa Baby ilmoittaa jättävänsä hänet. Pariskunnalle tulee kiista yhteisestä kodista, ja Bibs ilmoittaa hankkivansa viikossa rahat, joilla hän maksaa Babyn ulos asunnosta. Ylpeys ei anna perääntyä, ja seuraa viikon mittainen ajanjakso, joka on kaoottinen, haahuileva ja epämääräinen.

Tone Schunnessonin romaanin Päivät, päivät, päivät päähenkilö ja minäkertoja Bibs ei ole kovin miellyttävä. Itse asiassa hän on varsin ärsyttävä hahmo, joka on vielä nelikymppisenäkin kuin omassa haavemaailmassaan kasvanut iso lapsi. 

Bibs on elänyt ison osan elämästään blogijulkkiksena, joka ei ole juuri kantanut huolta huomisesta. Rahaa on valunut käsien välistä mittavat määrät, mutta talous ei todellakaan ole hallinnassa. Ylipäätään vastuun ottaminen omasta elämästä ja valinnoista tuntuu olevan hänelle hankalaa.

Mutta nyt hän on pulassa. Rahaa pitäisi löytyä paljon ja pian, eikä Bibsillä ole kovin järkeviä keinoja omaisuuden kartuttamiseen. Somemaailma tuntuu ajaneen hänen ohitseen eikä julkisuus enää tunnu olevan noin vain hyödynnettävissä rahan hankkimiseen.

Vaikka Bibs on ärsyttävä, on romaani paljon ajatuksia herättävä. Se saa pohtimaan, minkälaista on elää ihmisenä, joka on tottunut ns. helppoon rahaan ja joka joutuu yhtäkkiä etsimään uusia tapoja ansaita rahaa maailmassa, jossa totutut tavat eivät enää oikein toimikaan. Mitä on olla entinen julkkis silloin, kun koko elanto on tullut julkisuudesta?

Bibsin viikko on kaoottinen ja alkuun pidän lopetusta hieman latteana. Toisaalta päädyn sen myötä miettimään, onko tämä nimenomainen romaanissa kuvattu viikko lopulta kovin poikkeuksellinen Bibsin elämässä. Toisena viikkona elämä voisi jälleen olla kaaosta, eri syistä tosin.

Päivät, päivät, päivät on kiinnostava ja samaan aikaan hieman luotaantyöntävä romaani, josta ei eritteitä puutu. Schunnessonin kynä on vetävä ja vie paikkaan, josta on mukava palata omaan, tavalliseen arkeen.

Kommentit

  1. Juu ei some-elämä kiinnosta, eikä sillä rahastaminenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on lopulta aika vähän kiinni itse somessa, koska se – tai sillä rahastaminen – on ikään kuin taakse jäänyttä elämää. Minusta tämä rinnastuu vähän siihen, miten urheilija saattaa uransa päätyttyä jäädä tyhjän päälle, ellei mitään suunnitelmia ole tehtynä. Siinä mielessä Bibsin tilanne on kiinnostava.

      Poista
  2. Muistankin tämän jostain bloggauksesta. Ei oikein houkuttele, jotenkin tuo somejulkkiksen elämä ei kuulosta pinnan alla kovin mukavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se mukavaa ole, se on ihan totta. Aika rouheaa monin paikoin.

      Poista
  3. En muista nähneeni tästä yhtään arviota, mutta kirjan olen tallettanut äänikirjasovellukseen, joten ehkä se päätyy vielä luureihinkin. Ainakaan tässä ei tullut vastaan mitään minkä takia en kuuntelisi 😃

    VastaaPoista
  4. Hmm, jotenkin tämä houkuttelee, mutta ristiriitaiset arviot laittavat miettimään, että pitäisikö kuitenkin käyttää lukuaika johonkin varmemmin nautittavaan luettavaan... 🤔
    Minua tuo ex-somejulkkisteema houkuttaa: aiemmassa kommentissa mainittu urheiluvertauskuva on varmasti aika osuva. Mitä ex-somettajalle jää, kun koko elämä on aiemmin ollut somettamista..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, tämä ei välttämättä ole kovin nautittavaa vaan paikoin jopa häiritsevää luettavaa. Mutta ehdottomasti myös ajatuksia herättävää juuri siinä mielessä, että mitä jää jäljelle, jos elannon ansaitsemisen tapa (ja samalla koko elämäntapa) katoaa. Sinänsä tärkeää mietittävää ja hyvin ajassa kiinni.

      Poista
  5. No tämäpä vaikuttaa jännältä. Jotenkin kyllä kiinnostuin, vaikka tiedän, että hermostun aina sellaisille kirjojen päähenkilöille, jotka ovat mielestäni liian lapsellisia tai pilalle hemmoteltuja. Mutta kyllä, ainakin vähän tämä jäi kiinnostelemaan. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Bibsin menoa ihan hermostumatta oikein voi seurailla 😆 mutta minusta hän on rasittavuudessaankin kiinnostava.

      Poista
  6. Tone Schunnesson oli Helsinki Litissä, mutta valitettavasti vain videovälityksellä. Hän oli kuitenkin loistava esiintyjä ja kommentoi erittäin nokkelasti. Minäkin innostuin heti lukemaan/kuuntelemaan Tunnit, tunnit, tunnit. Täytyy myöntää, että on edelleen kesken, sillä meno alkoi olla niin vastenmielistä, että en juuri silloin ollut sillä fiiliksellä, että jaksaisin kuunnella enemmän toilailuja. Ehkä palaan Bibsin pariin, ehkä en.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä, vastenmielistä tässä tosiaan osa sisällöstä on. Toisena aikana tämä ei sen vuoksi varmaan toimisikaan – vaatii ehkä tietynlaisen mielentilan.

      Poista
  7. Ei erityisen miellyttävä kirja, kuitenkin erittäin hyvin ajan henkeen osuva ja sitä tarkasti kuvaava. Kirjailija oli videoyhteydellä mukana kevään Helsinki Litissä, ja se tilaisuus kyllä myös avasi mukavasti kirjan maailmaa.
    Minna /KBC

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, olisipa ollut varmasti avartavaa päästä kuulemaan kirjailijaa. Hyvin tiivistät tämän kirjan kommentissasi.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...