Siirry pääsisältöön

Jennifer McMahon: Talven lapset

Siellä täällä pyökkien, koivujen ja sokerivaahteroiden alla kasvoi kevätkukkia: kolmilehtiä, koiranhampaita ja suosikkejani kärsäkalloja eli piispanistuimia, merkillisiä pieniä kukkasia, joilla on salaisuus. Jos niiden raidallista suojuslehteä kohottaa, alta löytyy pieni puikelo, joka on kuin pappi saarnastuolissa. Täti oli näyttänyt kasvin minulle ja opettanut, että sen mukulat voi kaivaa maasta ja kypsentää kuin nauriit. Olin juuri löytänyt yhden kärsäkallan kukan ja vedin sen suojuslehteä taaksepäin, jotta näkisin pikkuruisen hengenmiehen, kun kuulin, että joku asteli hitaasti mutta vääjäämättä lähemmäksi, laahasi raskaita jalkojaan kuivien lehtien seassa ja kompasteli juuriin. Mieleni teki pinkoa pakoon mutta hätäännyin niin, etten kyennyt juoksemaan, vaan kyyristyin sen sijaan kiven taakse juuri kun tulija astui aukiolle, jolla olin. Tunnistin hänet heti. Hän oli Hester Jameson. Hester oli kuollut kaksi viikkoa aiemmin lavantautiin.

Jennifer McMahon: Talven lapset
Bazar 2020
alkuteos The Winter People 2014
suomentanut Sari Karhulahti
384 sivua
äänikirjan lukija Janna Räsänen
kesto 11 h 18 min

West Hallin kylä on kummallinen paikka. Se tunnetaan omituisista katoamistapauksista ja karmivista ihmisskohtaloista. Legendat elävät ja tarinat kulkevat suusta suuhun, mutta salaisuuksia riittää silti kosolti.

Talven lapsissa on kolme keskeistä henkilöä: Nykyajassa Ruthie huomaa eräänä aamuna äitinsä kadonneen jälkiä jättämättä ja Katherine puolestaan menettää yllättäen puolisonsa. Yhdistäväksi tekijäksi kahden naisen välille muodostuu Sara Harrison Shea, jonka päiväkirja sadan vuoden takaa kiinnostaa monia. Niin kiinnostaa naisen kohtalokin, sillä hän menehtyi karmealla tavalla pian tyttärensä traagisen kuoleman jälkeen. Miten Sara on yhteydessä nykypäivän kummallisuuksiin? Mihin Ruthien äiti katosi? Mitä Katherinen puolisolle tapahtui? Entä mitä ihmettä ovat kävelevät kuolleet – siis nukkujat?

Talven lapset on monen henkilön kautta kummallisia tapahtumia tarkasteleva romaani, jossa on mystiikkaa ja kauhua. Tarinaan luodaan varsinkin alkupuolella hyvin kihisevää tunnelmaa, joka houkuttelee palaamaan kirjan äärelle kerta toisensa jälkeen. Aivan loppuun saakka tunnelma ei kuitenkaan kanna eikä loppuratkaisu tunnu järin onnistuneelta. 

Silti Talven lapsia voi kyllä suositella lukijalle, joka pitää mystisestä tarinasta, jossa sekoitetaan maagisuutta ja realismia. Tarinan henkilöt kohtaavat murhetta, joka koskettaa, ja keskeisenä mieleen jäävä kysymys on: Mikä on kauheampaa kuin kuolema?

Jennifer McMahonin kirjasta muualla: Kirjojen keskellä ja Yksi luku vielä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok