Siirry pääsisältöön

Kate Morton: Kellontekijän tytär

"Edwardilla oli kuitenkin syy tuntea niin voimakasta kiintymystä taloon. Hän solmi siteen tähän paikkaan jo pikkupoikana lähiniityllä koetun kauhujen yön aikana. Mutta miksi Elodie Winslow tuli tänne? Mikä on hänen yhteytensä Birchwood Manoriin?"
Kate Morton: Kellontekijän tytär
Otava 2019
Alkuteos The Clockmaker's Daughter
Suomentaneet Hilkka Pekkanen ja Tuukka Pekkanen
556 sivua
Äänikirjan lukija Niina Hukkinen
Kesto 20 t 26 min.

Kellontekijän tyttären keskiöön asettuu talo nimeltä Birchwood Manor. Sen julkisivussa on kaksi päätykolmiota ja se sitoo yhteen niin ihmisiä kuin eri aikoja. 1800-luvun alkupuolella taloon kytkeytyy Birdie, jonka tehtäväksi tulee pitää itsestään huolta nuoresta tytöstä lähtien. Vuosisadan puolivälin jälkeen talon hankkii itselleen taidemaalari Edward Radcliffe, ja joitakin vuosikymmeniä myöhemmin taloon asettuu vastentahtoisesti Ada Lovegrove. 1920-luvulla taloon saapuu Leonard Gilbert, joka valmistelee väitöskirjaansa, ja toisen maailmansodan aikana Lontoon pommituksia pakenee lapsineen Juliet.

1800- ja 1900-lukujen henkilöt heräävät henkiin, kun vuonna 2017 Elodie Winslow löytää salaperäisen olkalaukun. Laukussa on muistikirja ja valokuva, ja ne herättävät nuoren naisen uteliaisuuden. Hän ryhtyy selvittämään menneisyyden tapahtumia ja sitä, mikä yhteys Birchwood Manorilla on hänen omaan sukuunsa. Eräänä motiivina tarinassa toimii sininen jalokivi, joka tuntuu kiinnostavan moniakin ja jolla on ollut omia tehtäviään menneisyydessä.

Minulle tarina oli melko haastava. Ehkä osasyy haasteellisuuteen oli se, että kuuntelin tarinan äänikirjana. Ajoittain oli vaikeaa pysyä selvillä siitä, mikä ajankohta kulloinkin oli kysymyksessä ja kenen näkökulmasta tapahtumia kuvattiin. En siis tavoittanut sitä lumoa, jota odotin ja jonka esimerkiksi Anna romaanista löysi. Mari huomauttaa, että helppo romaani Kellontekijän tytär ei ole.

Kiinnostavia asioita Kellontekijän tyttäreen kuitenkin liittyy. Siinä on hyvää ajankuvaa, mielenkiintoisia henkilöitä ja ripaus mystisyyttä, kun yksi henkilöistä tarkastelee tapahtumia tavanomaista pidemmällä aikajänteellä. Lopussa tarinan lankoja sidotaan runsaudesta huolimatta onnistuneesti yhteen, ja Tiina toteaakin, että lukija kyllä saa palkintonsa, jos jaksaa lukea kirjan loppuun saakka.

Kirjankansibingossa tähti menee tällä kertaa ruutuun Romantiikka. Täyttä alkaa ruudukossa olla!

Helmet 2019: 41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää. Tämä oli oikeastaan minulle sopiva ratkaisu, sillä mielestäni nykyajassa on varsinkin naisen hyvä elää, mutta olisihan tuo kiinnostavaa käydä kurkistamassa eri aikakausille. Onneksi aikamatkat ovat kirjallisuuden avulla hyvinkin mahdollisia.

Kommentit

  1. Tämä kirja kiinnostaa kovasti ja sen mystisyys...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua, vaikka minä en ihan täysillä innostunutkaan.

      Poista
  2. Olen myös huomannut, että äänikirjoissa nuo aikasiirtymät ovat jotenkin hankalia hahmottaa, ellei sitten lukua ole huomaavaisesti otsikoitu niin että siitä tajuaa ajallisen siirtymän. Näin on kyllä tosi harvoin. :) Yleensä minulla tuleekin kuunneltua vähän "helpompia", yhden aikatason kirjoja. En oikein jaksa pinnistellä kuuntelemisen kanssa, olen sillä lailla vähän laiska äänikirjojen kuuntelija. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä tuli kyllä selkeästi tunne, että painettu kirja olisi toiminut paremmin. Kuuntelemista tosiaan helpottaisi lukujen otsikointi. Toki apua varmaan olisi siitäkin, jos ajatukset eivät lainkaan harhailisi kesken kuuntelun. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok