Siirry pääsisältöön

Liane Moriarty: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista

"Heather Marconi tunsi, kuinka hiljaisuus laskeutui kolmannen kellonsoiton jälkeen; oli kuin huopa olisi pudotettu pehmeästi Tranquillum Housen päälle. Oli outoa, kuinka käsinkosketeltavalta hiljaisuus tuntui."
Liane Moriarty: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista
WSOY 2019
Alkuteos Nine perfect strangers 2018
Suomentanut Helene Bützow
455 sivua

Liane Moriartysta on viime vuosina tullut kirjailija, jonka teokset kuuluvat ehdottomasti lukulistalleni. Niinpä ilahduin, kun huomasin, että Moriartyn ystäville oli jälleen tulossa uutta luettavaa. Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista vieläpä saapui luettavakseni aika pian, kun kirjastosta sen varasin.

Tämän romaanin juju on siinä, että joukko erilaisia ihmisiä erilaisine haasteineen saapuu retriittiin, jota johtaa arvoituksellinen Maša. Omat haasteensa on hänelläkin, mutta niitä hän ei halua asiakkailleen paljastaa. Päinvastoin, Maša on kokenut jotain mullistavaa ja on kokemuksensa myötä päättänyt ryhtyä mullistamaan muidenkin elämiä. Tällä kertaa luvassa on jotain erityisen mullistavaa, kun Maša kokeilee henkilökuntineen aivan uudenlaista toimintaohjelmaa.

Retriittiin saapuvat vieraat eivät täysin tiedä, mitä tuleman pitää. Todennäköisesti kuumia lähteitä, hierontaa ja taideterapiaa. Ehkä varovaista paastoamista. Moni kuitenkin kokee karvaan yllätyksen, kun heti ensi alkuun edessä on kieltäymystä ja vanhoista tavoista irrottautumista. Matkan varrella itse kunkin salaisuudet alkavat nousta pintaan, ja viimein alkaa myös pidättyväisen johtajattaren pinnan alta löytyä muutakin kuin kiveä.

Liane Moriarty kirjoittaa sujuvasti ja viihdyttävästi, mutta jokin tässä kuitenkin tökkii. En oikein innostu kenestäkään henkilöstä, ja osa lukuisista hahmoista jää auttamatta varjoihin. Nykyihmisen haasteet ja ainainen kaipuu johonkin kietoutuvat kiinnostavasti jännitteiseen tunnelmaan, mutta jokin kokonaisuudesta jää puuttumaan. En intoudu mukaan vaan jään auttamatta katsomaan sivusta, mitä tapahtuu. Paljon tapahtuu, ja kiihtyvä meno on helppo nähdä elokuvallisena – en hämmästy, että Nicole Kidmanin tuotantoyhtiö on hankkinut kirjan elokuvaoikeudet.

Kirjankansibingo alkaa olla kahta ruutua vaille valmis! Tällä kertaa tähti lempivärin kohdalle: kansikuvan kivissä on useita minua miellyttäviä värejä, joten en joutunut valitsemaan vain yhtä.

Moriartyn romaanista ovat sanansa sanoneet myös ainakin Katja, TiinaLeena, Arja ja Amma.

Keski-kirjastojen lukuhaaste: 8. Vuonna 2019 julkaistu kirja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on