Siirry pääsisältöön

Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut

"Ei. Ei toivoa. Toivossa ei ollut järkeä. Äidin laatikossa olevat paperit olivat varmistaneet sen. Tämä ei voinut mitenkään olla totta. Jos hän ottaisi rahat, se olisi... no, oli turha kierrellä sitä, mitä hän tosiasiassa oli harkitsemassa. Se olisi petos. Rikos. Niin yksinkertaista se oli."

Ruth Ware:
Rouva Westaway on kuollut
Otava 2018
Alkuteos The Death of Mrs Westaway
Suomentanut Antti Saarilahti
399 sivua
Äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi
Kesto 14 t 13 min.

Harriet Westaway on menettänyt äitinsä hiljattain ja ajautunut taloudelliseen umpikujaan. Hieman kyseenalainen ammatti ei auta taistelussa koronkiskontaa vastaan, ja kun Harriet saa tiedon hänelle luvatusta perinnöstä, on tieto enemmän kuin tervetullut ja tarpeellinen. Asiassa on vain yksi ongelma: Harriet on varma, että perintöä ei ole todellisuudessa tarkoitettu hänelle. Perinnönjättäjä Hester Westaway ei ole Harrietin isoäiti, vaikka kirjeessä niin väitetään.

Ahdingossaan Harriet kuitenkin päätyy hyppäämään mukaan riskipeliin. Hän lähtee viimeisillä rahoillaan kohti cornwallilaista kartanoa, jossa perintö ja muut perilliset odottavat. 

Kuten odottaa sopii, kartanomaisemissa seuraa monenlaista käännettä, eikä pienin asia ole se, että Harriet, Hal, ei koe olevansa turvassa. Pian käykin ilmi, että muillakin kuin Halilla on jotain salattavaa. Mitä Harrietin lapsuudessa oikein tapahtui? Mitä Halin äidille tapahtui?

Jo tutuksi käyneeseen tapaansa Ruth Ware onnistuu langettamaan epäilyksen varjoa vähän sinne sun tänne. Tarina etenee hyvin ja pitää mukavasti otteessaan, ja vaikka paikoin käänteitä on vähän liiaksi asti, tarjoaa dekkari mainiota ajanvietettä. Plussaa vielä kiehtovasta kartanomiljööstä!

Ruth Waren neljännen dekkarin ovat lukeneet myös esimerkiksi LauraMariLeenaMikko, Ruusa ja Nanna.


Tällä viikolla vietetään Dekkariviikkoa, jota kirjabloggaajien joukossa emännöi Lukeva peikko.


Kirjankansibingosta kuittaan kohdan Unenomainen.

Keski-kirjastojen lukuhaasteesta taas kuittaan kohdan 11, sukutarina.

Kommentit

  1. Olen lukenut pari Waren kirjaa, joten tämäkin kiinnostaa :)

    VastaaPoista
  2. Minä en ole lukenut Warelta vielä mitään, mutta tämä kiinnostaa eniten hänen kirjoistaan. Kartanomiljöössä on aina vaan vetovoimaa :) ja kirjan alkuasetelma on aika kutkuttava. Kuulostaa hyvältä kesädekkarilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruth Ware on kyllä ollut minulle mieluisa uusi tuttavuus. Kiva olisi kuulla sinun mietteitäsi hänen kirjoistaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok