Siirry pääsisältöön

Rachel Cusk: Ääriviivat

"Sellaista tunnetta hän ei ole kokenut sen koommin, ja hänestä melkein tuntuu, että ollakseen edelleen kirjailija hänen pitäisi tulla kirjailijaksi uudelleen, vaikka yhtä hyvin hänestä voisi tulla astronautti tai maanviljelijä. Hän ei ikään kuin aivan muista, mikä alunperin ajoi hänet sanojen pariin tuolloin vuosia sitten, vaikka hän pelaakin sanoilla edelleen. Ehkä tässä on kysymys vähän samasta kuin avioliitossa, hän sanoi. Sitä pystyttää kokonaisen rakenteen hetken huumassa, joka ei koskaan toistu."


Rachel Cusk: Ääriviivat
S & S 2018
Alkuteos Outline 2014
Suomentanut Kaisa Kattelus
207 sivua

Ääriviivojen päähenkilö ja minäkertoja on englantilainen nainen, kirjailija, joka matkustaa Ateenaan kirjailijoiden kesäkouluun opettamaan luovaa kirjoittamista. Ennen matkaansa nainen on muuttanut Lontooseen avioeron seurauksena.
Sanoin, että olin vastikään muuttanut Lontooseen maaseudulta, missä olin asunut kymmenen vuotta, viimeiset kolme yksin lasteni kanssa. Talo oli toisin sanoen ollut perheemme koti ja minä olin jäänyt katsomaan, miten siitä oli tullut hauta, joskaan en enää tiennyt lepäsikö haudassa todellisuus vai harha.
Matkallaan nainen tapaa monenlaisia tuttavuuksia, joista jokaisella on tarinansa kerrottavanaan. Tuntuukin, että nainen on enemmän tarkkailija ja muiden kertomusten välittäjä kuin varsinaisesti valokeilaan asettuva hahmo. Silti hän ei kuitenkaan jää sivuun vaan on keskusteluissa osallinen, ottaa kantaa ja kuuntelee, pohtii ja arvioi.

Tunnelma on viipyilevä mutta samalla jollain tapaa hyvin vahvasti läsnä oleva. Sekä miljöötä että hahmoja kuvataan sellaisella intensiteetillä, että on helppo nähdä mielessä ateenalaisia katuja kahviloineen, melkeinpä haistaa niiden tuoksu.

Lisäksi ja erityisesti ihastelen sitä, miten vaivatta Cusk tarjoaa lukijalleen suuria ajatuksia sortumatta liialliseen kompleksisuuteen. Ajatuksia haluaisi kirjata muistiin tai tallentaa mieleen – tai sitten täytyy vain muistaa palata Ääriviivojen äärelle uudelleen. Onnellinen tieto on se, että romaani aloittaa trilogian: selvää on, että tänä vuonna suomennettu Siirtymä täytyy saada luettavaksi.

Kirjaluotsin postauksesta löytyy monta linkkiä muihin blogiarvioihin. Lisäksi romaanista ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Katja, Riitta ja Arja.

Rasti ruutuun Ruutuja.
Keski-kirjastojen lukuhaaste: 22. Ystävän suosittelema kirja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on