Siirry pääsisältöön

Elly Griffiths: Korppikuningas

"– Vastaapa nyt: liittyykö siihen arkeologiseen löytöön jotain ristiriitoja? 
Henry hieroo naamaansa. Lopulta hän sanoo miltei kuiskaten: – Kampuksen oikeistoryhmä on rasistisia ääliöitä, joilla ei riitä keskenään jaettavaksi edes yhtä aivosolua. Mutta heidän lisäkseen on alaryhmä, jonkinlainen salaseura. He kutsuvat itseään Valkoiseksi kädeksi. Heillä on pakkomielteinen suhde historiaan, varsinkin kuningas Arthuriin."
Elly Griffiths: Korppikuningas
Tammi 2019
Alkuteos Dying Fall 2012
Suomentanut Anna Lönnroth
372 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
Kesto 11 t 24 min.
Ruth Galloway on taas täällä. Nyt hän on taapero-Katen äiti ja yksinhuoltaja, joka saa murheellisen uutisen: entinen opiskelukaveri Dan on kuollut tulipalossa. Hieman ennen kuolemaansa Dan on lähettänyt Ruthille kirjeen, joka antaa otaksua, ettei kuolintapauksessa olekaan kysymys pelkästä onnettomuudesta. Minkä merkittävän löydän Dan teki ennen kuolemaansa?

Ruth matkustaa Blackpoolin kaupunkiin tutkiakseen asiaa tarkemmin. Sattumalta sinne päätyy perhelomalle tietenkin myös komisario Harry Nelson, jonka kanssa Ruth leikkii kissa-hiirileikkiä ja joka on kotoisin Blackpoolista. Harry ei ole lomailevaa sorttia, joten hän ryhtyy mielellään selvittämään, mitä hämärää Danin kuolemassa oikein on.

Dan työskenteli Pendlen yliopistolla, jonka historian laitokselta löytyykin monenlaista menijää. Aika monella tuntuu olevan syitä haluta saattaa Dan pois päiviltä, ja yliopiston suojissa toimivalla uusnatsismia ihannoivalla salaseuralla tuntuu olevan omat syynsä sotkeentua historiallisiin tutkimuksiin.

Korppikuningas on tuttua ja mukavaa Ruth Galloway -laatua, jossa tarjoillaan jännitystä sopivissa määrin sortumatta liiallisiin raakuuksiin. Ihan yhtä paljon en tästä osasta viehättynyt kuin aiemmista, mutta kyllä tämänkin mielellään luki – tai siis kuunteli. Galloway-sarjan hahmoissa on mukavaa eloa niin, että he alkavat vähitellen tuntua jo melkein tuttavilta. Onnistutaanpa tarinassa säikäyttämäänkin yhden hahmon kohtalolla.


Tällä viikolla myös kirjablogeissa vietetään Dekkariviikkoa. Lisää kertoo Lukeva peikko.

Korppikuninkaan ovat lukeneet myös NiinaMarikaOksa, Kirsi, Mari, Piritta ja Mai.

Helmet-kirjastojen lukuhaaste: 30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema.
Ja Kirjankansibingosta ruksaan kohdan Lomahaave.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok