Siirry pääsisältöön

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen

"Kun isä kuoli, alkoi maailma kieppua ilman akselia, ja siitä alkoi se toivominen. Että jossain olisi joku, joka ymmärtäisi minut, Sylvin, paremmin kuin itse osasin. Se loputon toivominen."
Johanna Venho:
Ensimmäinen nainen
WSOY 2019
262 sivua

Johanna Venhon romaani Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Kekkosesta, Suomen pitkäaikaisimman presidentin puolisosta. Sylvin ohella katse kohdistuu myös Essi Renvalliin, joka yrittää saada valmiiksi Sylvin muotokuvaa. Tehtävä tuntuu kovin vaikealta.

Elokuussa 1966 Sylvi ajaa pienellä autollaan Katerman mökille saadakseen olla rauhassa ja lukeakseen päiväkirjojaan, jotka joutaa polttaa mökillä samalla reissulla. Romaani keskittyy muutamaan kesäiseen päivään mökillä mutta kuvaa samalla laajempaa ajallista kaarta, kun Sylvi lukee päiväkirjojaan, muistelee menneitä ja pohtii asemaansa Urho Kekkosen puolisona. Avioliitto on muuttunut toveruudeksi, ja suhde puolisoon on ristiriitainen.
Urho on onneni, ja onnettomuuteni. Mahdoton sanoa, mikä minusta olisi tullut jonkun toisen miehen kanssa. Urho on täysin poikkeuksellinen ihminen. Jos minun pitäisi piirtää hänestä kuva, piirtäisin ison, tanssivan tammikuun: se muuttuu vuodenaikojen mukaan, se on lujaa puuta, sillä on juuret ja silti se tanssii, sen paksut oksat viistävät tuulta.
Sylvin ystävä Marja-Liisa Vartio on hiljattain kuollut. Päähenkilö kohdistaa sisäisen puheensa kuolleelle ystävälleen, ja vaikka lähtökohtaisesti pidän ongelmallisena sinulle kohdistuvaa puhetta romaaneissa, tässä se ei häiritse lainkaan. Päinvastoin, ratkaisu tuntuu hyvältä.

Johanna Venho on rakentanut Sylvin kuvasta kiehtovan ja moniulotteisen. Sylvi tietää erityisasemansa presidentin puolisona mutta haluaisi saavuttaa omia asioita omana itsenään, vertaa itseään miehensä naisystäviin – ja kokee häviävänsä vertailuissa selvästi. Julkisessa asemassa tuntuu vaikealta olla jatkuvien katseiden alla, kun mieluummin haluaisi olla rauhassa.

Sylvin moniulotteisuutta korostavat Essi Renvallin osuudet, joissa taiteilija miettii, kuinka saada ote naisesta, joka on niin moninainen. Kuinka ikuistaa pidättyväinen ja niukkasanainen nainen muotokuvaan?
Siitä syvemmästä tarinasta: kun en saanut Sylvistä otetta, aloin ajatella hänen elämäänsä. Kyselin kautta rantain ja hän vastaili niillä nasevilla lyhyillä lauseillaan jotka ovat kuin tiiviiksi puristettua huopaa.
Kun romaanin esikuvana on oikea henkilö, on lähtötilanne jo vähän ongelmallinen. Jotenkin Venho kuitenkin onnistuu rakentamaan romaanin, jota lukiessa ei tule vähän väliä miettineeksi, mikä tässä on totta ja mikä ei. Ensimmäinen nainen käsittelee kohdettaan kauniisti ja kunnioittaen, ja Sylvin ääni tuntuu hyvin oikeanlaiselta. Kirjan luettua tuntuu kuin olisi ollut kahvipöydässä hyvän ystävän kanssa.

Lisäksi pitää mainita kirjan kansi, jonka on suunnitellut Satu Kontinen. Se on todella kaunis.

Bingomerkintä ruutuun Vähintään 5 eri väriä.

Romaanista muualla: Kirsin Book Club, Leena Lumi, Amman lukuhetkiLumiomena – Kirjoja ja haaveilua, Kulttuuri kukoistaa, KirjasähkökäyräReader, why did I marry him?Tuijata. Kulttuuripohdintoja ja Kirjavinkit.

Kommentit

  1. Kiitos Jonna :)
    Tykkäsin kirjasta ja halusin lukea sen heti, kun näin, että Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin tästä. Kansi erityisesti kiinnitti huomioni ja halusinkin kirjan ehdottomasti omaan hyllyyni.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok