Siirry pääsisältöön

Anna Ekberg: Salattu nainen

"Keskellä lattiaa on maalausteline selkäpuoli heihin päin. He kävelevät lähemmäksi, Ellen tarttuu hänen käteensä, ja hän huomaa sen vapisevan. Maalaus on pieni, ei m ikään jättiläismäinen teos. Ellen ottaa kiinni maalauksesta ja kääntää sen varovasti ympäri. – Salattu nainen, hän kuiskaa."

Anna Ekberg: Salattu nainen
Minerva 2018
Alkuteos Den hemmelige kvinde 2016
Suomentanut Katarina Luoma
421 sivua
Äänikirjan lukija Kari Tamminen
Kesto 15 t 30 min.

Anna Ekbergin dekkari Salattu nainen valikoitui kuunneltavakseni Storytelin kirjavalikoimasta ihan sattumalta. Kiinnitin huomiota mielenkiintoiseen nimeen ja kiehtovaan kansikuvaan, jonka merkitys avautui tarinan loppupuolella vähän pelottavallakin tavalla.

Tarinan päähenkilö on Louise, joka osoittautuukin olevan kolme vuotta aiemmin kadonnut Helene, suuren yritysimperiumin perijätär. Nainen jättää rakastamansa miehen, Joachimin, sekä pienen kahvilansa Christiansön saarella ja palaa entiseen elämäänsä Edmundin vaimoksi ja kahden lapsen äidiksi. Paluu on hankala, sillä muistot menneisyydestä ovat pyyhkiytyneet Helenen muistista kokonaan. Uuteen elämään sopeutumista mutkistaa myös se, että poliisi alkaa epäillä, että Helene on surmannut Louisen, jonka henkilöllisyyden hän otti omakseen menetettyään muistinsa.

Mitä Louiselle tapahtui? Miksi Helene menetti muistinsa? Miksi hän jätti yltäkylläisen elämänsä ja pakeni?

Kysymyksiä lähtevät selvittämään sekä Helene että Joachim. Jälkimmäinen haluaa pelastaa rakastamansa naisen vankilatuomiolta, koska on varma, että Helene ei olisi voinut tappaa ketään niin kylmäverisesti. Kiihkeästi kieppuva juoni vie lukijan niin bordelliin kuin paremman väen piireihin.

Mitenkään kevyt kokonaisuus Salattu nainen ei ole, vaikka alkuun niin voisi kuvitella. Saaristomiljöö, muistinsa menettänyt nainen ja tämän uusi elämä – aineksista voisi syntyä jotain kesäisen keveää. Tarinaan kuitenkin sekoitetaan antisemitismiä, naisten hyväksikäyttöä, kidutusta ja sadistista seksiä. Ei todellakaan kepeää, vaan pikemminkin ahdistavaa. Loppusuoralla jännitys tiivistyy piinaavaksi ja vähän mutkia oikoen langat vedetään lopulta yhteen. Yllätyksiä tarina tarjoaa kosolti, julmuutta hieman liiankin paljon. Henkilöt jäävät melko ohuiksi, vaikka Helene onnistuukin saamaan lukijan puolelleen.

Salatusta naisesta kirjoittavat myös esimerkiksi Annika, RiikkaAnneli ja PiiaOmppu selvitti, että Anna Ekberg -nimen takaa löytyy mieskaksikko. Kokonaisuuden huomioiden tieto ei varsinaisesti yllätä.

Tälläkin dekkarilla osallistun Dekkariviikkoon.

Kirjankansibingossa tähti kohtaan Jännitys.

Kommentit

  1. Tämä on jännä, samoin Uskottu nainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on vielä harkinnassa, otanko Uskotun naisen luettavaksi vai ei...

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o