Siirry pääsisältöön

Rosie Walsh: Hän lupasi soittaa

"– Hänelle on tapahtunut jotakin kauheaa.
– Niin kuin mitä muka?
– Niin kuin että hän on kuollut. Tai ehkä ei kuollut, vaikka miksi ei. Minun mummini otti ja kuoli 44-vuotiaana."

Rosie Walsh:
Hän lupasi soittaa
(Otava 2018)
Alkuteos The man who didn't call
Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
333 sivua
Äänikirjan lukija Meri Nenonen
Kesto 9 tuntia 29 minuuttia.

Storytelin valikoimista silmiin osui Rosie Walshin kirja Hän lupasi soittaa, joka ensi alkuun kuulosti jännityskertomuksen ja jonkinlaisen romanttisen tarinan risteymältä. Ajan mittaan kävi ilmi, että enemmän on kyse jälkimmäisestä. Onneksi romaani ei kuitenkaan ole hattaranhöttöinen vaan ainakin minua tarina onnistui johdattamaan harhaan hyvän matkaa, ennen kuin asioiden laita alkoi selvitä. Siinä mielessä romaanissa siis on hyvää jännitettä.

Päähenkilö on Sarah, joka tapaa englantilaisella maaseudulla Eddien. Pariskunta viettää yhdessä unohtumattoman viikon, jonka jälkeen tiet erkanevat. Eddie lupaa soittaa Sarahille mutta yllättäen hänestä ei kuulukaan mitään. Sarah huolestuu ja yrittää löytää miehen mutta saakin neuvoja jättää uusi rakkaus rauhaan. Mistä oikein on kysymys?

Vähitellen selviää, että Sarah kantaa mukanaan muistoa vuosien takaisesta murheellisesta tapahtumasta. Viimein selviää myös, että pariskunnan tiet ovat kohdanneet jo vuosia sitten. Olennainen kysymys on, onko Sarahilla ja Eddiellä nykyisyyttä menneisyyden tapahtumien varjossa.

Aika paljon tarinassa on romanttiseen kirjallisuuteen kuuluvia kliseitä ja ennalta-arvattavuutta. Rakenne ei oikein minua miellytä, kun liikkeelle lähdetään suoraan siitä, että Sarah haikailee Eddien perään ilman, että lukija ehtii tutustua kunnolla kumpaankaan. Loppuosa puolestaan tuntuu loikkimiselta, kuin tarinan päättämisessä olisi tullut kiire.

Hän lupasi soittaa on kuitenkin erinomainen valinta romanttisen kirjallisuuden ystäville. Ja heille, joiden suhde romantiikkaan on korkeintaan kaverillinen, Rosie Walshin romaani voi olla mainio valinta, koska kliseitä myös rikotaan eikä tarina ole aivan suoraviivainen.

Heidi piti tarinasta paljon ja Mervi määrittelee romaanin laadukkaaksi hömpäksi.

Helmet 2018: 41. Valitse kirja sattumanvaraisesti.

Kirjankansibingo: kukkia.


Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii