Siirry pääsisältöön

Hannele Mikaela Taivassalo & Catherine Anyango Grünewald: Scandorama

Hannele Mikaela Taivassalo &
Catherine Anyango Grünewald:
Scandorama
Teos (2018)
Suomentanut Raija Rintamäki
64 sivua

Hannele Mikaela Taivassalon kirjoittama ja Catherine Anyango Grünewaldin kuvittama sarjakuvaromaani Scandorama herätti kiinnostukseni heti, kun teoksesta kuulin. En ole aiemmin törmännyt dystopiaan sarjakuvissa.

Sarjakuvaromaani kertoo voimakkaasti kahteen kastiin jakautuneista ihmisistä. Stohome on paikka, mihin halutaan, mutta eliitin asuinsijoille ei kuka tahansa pääse. Lahden toisella puolella sijaitsee Helsingy City, joka on rapistunut ja parhaat päivänsä nähnyt – siis Stohomen vastakohta. Siellä asuu Miskatt, joka on naisen ja kissan hybridi. Hän saa tehtäväkseen hakea paenneet kaksoset Arktikselta ja saa seurakseen Gustafin, joka on Miskattin tavoin joutunut geenikokeiluihin.

Kuvitusta.

Scandoramassa on vaikuttava tunnelma, joka jää päällimmäiseksi mieleen ja johon olisin mielelläni uppoutunut enemmänkin. Muutoinkin olisin toivonut enemmän tilaa uppoutumiselle: nyt jäi tunne, että asioiden äärelle ei maltettu riittävästi pysähtyä, kun oli jo kiire eteenpäin. Ehkä en ole riittävän nokkela täyttämään aukkoja – Omppu puolestaan sai tarinasta runsaasti irti.

Heidi miettii, josko Scandoramalle olisi jatkoa suunnitteilla – sepä olisikin hyvä uutinen, sen verran kiinnostava tämä tarina on!

Helmet 2018: 12. Sarjakuvaromaani.
Kirjankansibingo: Kaupunki.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Laura Manninen: Kaikki anteeksi

"Me olimme se vihreän puutalon uusi onnellinen perhe, jolla oli vanhemmat. Ja liikaa salaisuuksia. Ehkä joku oli nähnyt kun meillä kävi poliisiauto, kenties huomannut lastensuojelun kotikäynnillä, pannut merkille miten Mikko huusi minulle pihassa. Ehkä joku lasten kavereista oli kuullut kyläillessään asioita. Mutta jos joku olikin jotain huomannut, me kaikki teeskentelimme ettei se ollut mitään."



Kaikki anteeksi on kuvaus parisuhdeväkivallasta, johon sisältyy niin laaja kavalkadi väkivallan muotoja, että tarinan asiantuntijatkin kavahtavat ja suosittelevat jo eroa. Päähenkilö Laura yrittää kuitenkin viimeiseen saakka pysyä yhdessä Mikon kanssa, vaikka Mikko lyö, uhkailee, puhuu rumasti ja satuttaa lukemattomin eri tavoin.

Laura on itsellinen nainen, joka kohtaa Mikon, eronneen kolmen lapsen isän. Alkuun kaikki vaikuttaa (tietenkin!) täydelliseltä, sillä mies osaa hurmata ja puhua kauniisti. Mutta sitten Mikon pimeä puoli alkaa kaivautua esiin ja saa vähitellen yhä enemmän til…