"Eräänä iltana vuoden 1927 keväällä William Stoner käveli myöhään kotiin. Kosteassa ilmassa leijui avautuvien kukkien tuoksu. Sirkat sirittivät varjoissa. Jossain kaukana yksinäinen auto nostatti pölyä ja rämisytti hiljaisuutta uhmaavasti. Hän kulki hitaasti nuoren vuodenajan pauloissa ja hämmästeli pieniä virheitä nuppuja, jotka loistivat pensaiden ja puiden varjoista."
John Williamsin Stoner-romaanilla on jo ikää. Alun perin kirja julkaistiin vuonna 1965, mutta tuolloin se ei herättänyt paljoakaan huomiota. Romaanin uusi tuleminen alkoi kymmenisen vuotta kirjailijan poismenon jälkeen.
Romaanin etuliepeessä kirjailija Ian McEwan ihmettelee, että näin hyvä romaani jäi ilman laajaa huomiota niin pitkäksi aikaa. Samaa ihmettelen minä. Stoner on todella, todella hyvä romaani, joka koskettaa, herättää tunteita ja vavahduttaa.
Päähenkilö on mies nimeltä William Stoner, joka ponnistaa köyhistä oloista, maanviljelijäperheestä, yliopistomaailmaan. Romaani maalaa kuvan miehen elämästä, joka on täynnä vastoinkäymisiä mutta johon mahtuu myös onnen hetkiä. Kirjan miljöönä toimii vahvasti Missourin yliopisto, eikä kuva yliopistomaailmasta valtataisteluineen ja vallankäyttöineen ole erityisen kaunis. Silti se on myös paikka, jossa Stoner tekee työtä, jota rakastaa. Vaikka avioliitto Edithin kanssa osoittautuu pettymykseksi ja kodin tunnelmassa on paljon toivomisen varaa, tarjoaa työ yliopistolla Stonerille niin paljon, että sen vuoksi hän on valmis uhraamaan mahdollisuutensa suureen onneen. Se antaa hänelle myös mahdollisuuden osoittaa sekä sisua että kykyä pitää puolensa tilanteessa, jossa moni muu voisi luovuttaa. Työ on hänelle niin tärkeä, että hän jatkaa siinä käytännössä kuolemaansa saakka.
Viehätyin Stonerista tavattoman paljon. Tarina on melankolinen ja lakoninen, vahva ja koskettava. Se satuttaa ja koskettaa mutta on samalla merkillisen lohdullinen. Sisukkaan miehen elämäntarina asettuu jonnekin sydämen seutuville.
Helmet-lukuhaasteessa romaani kuittaa kohdan 19. Kirjan päähenkilö on sinun unelmatyössäsi.
Stonerista on blogeissa kirjoitettu melko paljon. Tässä muutamia postauksia: Leena Lumi, Kaisa Reetta T., Ullan Luetut kirjat, Luetut, lukemattomat, Kirjojen kamari, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Luettua elämää, Rakkaudesta kirjoihin ja Reader, why did I marry him?
 |
| John Williams: Stoner (Bazar 2015) Alkuteos Stoner 1965 Suomentanut Ilkka Rekiaro 306 sivua |
Romaanin etuliepeessä kirjailija Ian McEwan ihmettelee, että näin hyvä romaani jäi ilman laajaa huomiota niin pitkäksi aikaa. Samaa ihmettelen minä. Stoner on todella, todella hyvä romaani, joka koskettaa, herättää tunteita ja vavahduttaa.
Päähenkilö on mies nimeltä William Stoner, joka ponnistaa köyhistä oloista, maanviljelijäperheestä, yliopistomaailmaan. Romaani maalaa kuvan miehen elämästä, joka on täynnä vastoinkäymisiä mutta johon mahtuu myös onnen hetkiä. Kirjan miljöönä toimii vahvasti Missourin yliopisto, eikä kuva yliopistomaailmasta valtataisteluineen ja vallankäyttöineen ole erityisen kaunis. Silti se on myös paikka, jossa Stoner tekee työtä, jota rakastaa. Vaikka avioliitto Edithin kanssa osoittautuu pettymykseksi ja kodin tunnelmassa on paljon toivomisen varaa, tarjoaa työ yliopistolla Stonerille niin paljon, että sen vuoksi hän on valmis uhraamaan mahdollisuutensa suureen onneen. Se antaa hänelle myös mahdollisuuden osoittaa sekä sisua että kykyä pitää puolensa tilanteessa, jossa moni muu voisi luovuttaa. Työ on hänelle niin tärkeä, että hän jatkaa siinä käytännössä kuolemaansa saakka.
Viehätyin Stonerista tavattoman paljon. Tarina on melankolinen ja lakoninen, vahva ja koskettava. Se satuttaa ja koskettaa mutta on samalla merkillisen lohdullinen. Sisukkaan miehen elämäntarina asettuu jonnekin sydämen seutuville.
Helmet-lukuhaasteessa romaani kuittaa kohdan 19. Kirjan päähenkilö on sinun unelmatyössäsi.
Stonerista on blogeissa kirjoitettu melko paljon. Tässä muutamia postauksia: Leena Lumi, Kaisa Reetta T., Ullan Luetut kirjat, Luetut, lukemattomat, Kirjojen kamari, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Luettua elämää, Rakkaudesta kirjoihin ja Reader, why did I marry him?
Kuvaat Stoneria hienosti, satuttaa, koskettaa mutta myös lohduttaa. Työn merkitys ja elämään taipuminen tekevät tästä perin inhimillisen mestariteoksen.
VastaaPoistaKiitos, Elina. Tuntui vaikealta kirjoittaa mitään niin hienosta teoksesta.
PoistaPerin inhimillinen - sitä tämä juuri on. Ja varmaan suurelta osin siksi niin koskettava.
Minäkin tykkäsin. Stoner on hyvällä tavalla vanhanaikainen, jotenkin steinbeckiläinen romaani.
VastaaPoistaNiin tosiaan on! Tuo ajankuvakin on jotenkin niin viehättävä. Poissa ovat nykyajan kotkotukset. :)
PoistaVuoden 2015 paras minulle!
VastaaPoista<3
<3
PoistaLuin tuon ennakkokappaleena viime vuoden tammikuussa. Tiesin lukiessani, että tuo tulee olemaan parhaideni joukossa.
VastaaPoistaMinäkin olisin voinut valita saman kohdan Helmet-haasteessa.
Helmet-haasteen kohtaa valitessani tosin mietin, onko yliopistomaailma enää nykyään houkutteleva kaikkine säästöineen ja paimenkirjeineen. No, mutta silti...
PoistaStoner muistuu mieleen vahvana lukukokemuksena. Odottelen jo Williamsin uutta suomennosta, joka ilmestynee lähiaikoina.
VastaaPoistaUusi suomennos on huomioitu ja lukulistalle lisätty täälläkin. Kiintoisa uusi tuttavuus minulle tuo herra Williams.
Poista