Siirry pääsisältöön

Kolme kirjaa

Sain sekä Katjalta että Leenalta kolmen kirjan haasteen - kiitos! Ideana siis on nimetä kolme kirjaa, joista on kirjoittanut blogiin ja jotka haluaisi lukea uudelleen. Valintaa helpottaa suuresti tuo ensimmäinen ehto: jos saisi valita kaikista elämän aikana luetuista kirjoista, veisi prosessi varmasti aikaa. Tosin ei tässä nytkään helpolla päässyt: monta hyvää kirjaa ja hienoa lukukokemusta jää mainitsematta.

Nykyään luen kirjoja uudelleen enää harvoin. Tuntuu, että kiinnostavaa uutta luettavaa tulee koko ajan niin paljon, että harvemmin maltan tarttua enää kirjoihin, jotka olen jo lukenut. Mutta silti on teoksia, joita lukiessani jo mietin, että haluaisin vielä palata niiden pariin.

Mitkä kolme kirjaa minä siis lukisin vielä uudelleen?


  1. Melko itsestään selvä valinta on Victor Hugon Kurjat (1862). Kertakaikkisen hieno romaani valosta ja varjosta, ihmisestä ja elämästä. Huikea elämys, jonka pohjalta tehty elokuva on edelleen kokematta - jälleen ihmettelen, miksi.


  2. Tove Janssonin Kesäkirja (1972) kuuluu niihin teoksiin, joiden pariin palaamista mietin jo kirjaa lukiessani. Varsinkin nyt kesällä kaunis teos on palannut mieleeni moneen kertaan.


  3. Kolmantena nostan esille Per Pettersonin Hevosvarkaat (2009), joka viimeistään nosti Pettersonin yhdeksi suosikkikirjailijakseni. Vähäeleinen tyyli ja hieno tarina jäivät vahvasti mieleeni, ja kirjaan tartun varmasti vielä joskus, kun haluan nauttia jostain täydellisyyttä hipovasta.
En muista, missä blogeissa tämä haaste on jo kiertänyt, mutta siitä huolimatta toivon kuulevani ainakin Kristan, Norkun ja Kuuttaren kirjavalintoja.

Kommentit

  1. Kiva, meillä on yksi sama kirjavalinta, Kurjat. Huikea teos. Kesäkirjan olen lukenut ja Pettersonilta Kirottu ajan katoava virta teoksen. Luen varmaan myös Hevosvarkaat jossakin vaiheessa ja Kesäkirja pitää lukea uudestaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjat on tosiaan huikea. Kirottu ajan katoava virta on myös hieno, mutta Hevosvarkaat on minulle ykkönen. :)

      Poista
  2. Ooh, sinulla on Kesäkirja tuolla kannella? Siinä on juuri se kesäisen meren väri ja tunnelma, helteisen päivän jälkeen... Hyvä kirja, luin alkukesästä itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti Kesäkirja oli minulla vain kirjastosta lainassa, olisi kivaa saada omaksi kappale juuri tuolla kannella.

      Poista
  3. Komppaan Mai Laaksoa, Kurjat on huipputeos ! Tosiaan, siitähän on tehty elokuva. Kyllä se on jossain vaiheessa nähtävä :)

    VastaaPoista
  4. Tuo Hevosvarkaat täytyykin laittaa muistiin. Kurjat on kyllä niin mahtava.

    VastaaPoista
  5. Sinulla on tässä sellaiset kirjat, joists olen kovasti kuullut kehuja mutta eipä ole tullut luettua. Pitääpä taas laajentaa lukulistaa. :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos haasteesta! Pitääpä ruveta miettimään mitkä kolme valitsen. Onneksi valinta on tehtävä vain blogiin kirjoitetuista kirjoista, muuten tehtävä olisi aika vaikea.

    Valitsemasi kirjat ovat kaikki lukulistallani, mutta vielä en ole niihin tarttunut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! :) Onneksi valikoitavien kirjojen listassa tosiaan on rajausta, muuten olisi liian hankalaa.
      Olisikin kiva lukea ajatuksiasi, jos jossain vaiheessa päädyt kolmikosta jotain lukemaan.

      Poista
  7. Olen lukenut Kurjat kolme kertaa. Hieno valinta. Olen nähnyt myös musikaaliin perustuvan elokuvan, mutta sen voi minusta hyvin jättää katsomatta. Hevosvarkaat on myös hieno kirja. Nolona tunnustan, että en ole lukenut Kesäkirjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme kertaa - kunnioitettava suoritus! Ehkä en elokuvan kanssa hätäile, tai ainakaan en kuluta aikaani murehtiakseni sitä, että elokuva on katsomatta.

      Poista
  8. Saitkin siis haasteen tuplana :) Kurjat haluan jonakin päivänä lukea, samoin Kesäkirjan... Ainakin nämä joskus ehdin, vaikka luenkin niin paljon samoja kirjoja uudestaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskasti sattui, kun haaste tuli teiltä molemmilta vielä samana päivänä. :) Toivottavasti tartut jonain päivänä noihin molempiin kirjoihin. Mielelläni kuulisin ajatuksiasi niistä.

      Poista
  9. Kesäkirja löytynee minunkin listaltani, jahka ehdin listani laatimaan. Se on ihanista ihanin kirja.

    Kurjat on lukematta, joten se voisi olla seuraava klassikkohaasteeni. Per Pettersonia löytyy jo hyllystä, kunhan ehtisin vain lukemaan. Hienoja kirjoja onkin listallasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkirjaa olen uusintalukuun kaipaillut, siinä on niin suloinen tunnelma. Sopisi hyvin sulostuttamaan sateisia päiviä. :)

      Kiitos, Elina. Toivottavasti Kurjat ja Hevosvarkaat päätyvät jonain päivänä luettavaksesi!

      Poista
  10. Kiitos että ehdit vastata<3 Kurjat: Samaa mieltä! Kesäkirjaa en ole lukenut...Luin Pettersonilta erään tosi hyvän ja nyt kadun, että lahjoitin sen pois, olisin lukenut uudelleen. Se oli se Kirottu ajan katoava virta. hevosvarkaatkin lukisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun haastoit! <3 Kirottu ajan katoava virta oli hieno, mutta Hevosvarkaat vei sydämeni. Olenpa iloinen, kun olen Pettersoniin tutustunut.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on