Siirry pääsisältöön

Avioliittosimulaattori kirjana ja näytelmänä

"Koska kesäloma on pian alkamassa, sovimme, että muutan kuukaudeksi Jussin kotitilalle. Suunnitelma on kuin yhdistelmä Maajussille Morsianta, Unelmien poikamiestä ja Leidejä Landella. Selitän kaikille kavereilleni, miksi jätän väliin kaikki suunnitellut kesämenot. Kukaan ei kyseenalaista ratkaisuani. Saan lisää rakastan sinua, koska olet hyvin sekopäinen -tyyppistä kannustusta."
Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori
(Tammi 2013)
260 sivua
Veera Niemisen romaani Avioliittosimulaattori on kertomus Ainosta, joka muuttaa itäisestä Suomesta toiselle puolelle maata. Pikarakastuminen Jussiin saa naisen pakkaamaan kassinsa ja ajamaan autollaan halki Suomen Varsinais-Suomeen tutustumaan paremmin mieheensä sekä tämän perheeseen. Sekä kokonaiseen uuteen maailmaan. Uuteen tapaan puhua ja uuteen tapaan toimia.
- Laittaiskos se plikka vähä tota trekolia joku päivä, ko se o iha heitteil ollu mont vuotta, Unto kysyy ja vetää samalla navettavaatteita päälleen.
Jussi on vessassa. Minä toivon, että se kuuli tuon ja huutaa minulle suomeksi jotain, mistä on apua.
Ainolla on nieleskelemistä, kun kulttuuri läntisessä Suomessa tuntuu olevan aivan toisenlainen kuin se, mihin hän on tottunut. Puhelias karjalaistyttö saa oppia sietämään hiljaisuutta ja harkitsevaisuutta, eikä yhteentörmäyksiltä tietenkään vältytä. Syntyy herkullisia ja myös koskettavia kohtaamisia, kun Aino luovii talossa, joka on täynnä miehiä. He muistelevat yhä Jussin äitiä Anitaa, joka menehtyi Jussin pikkuveljen Jaakon syntyessä. Monella tapaa meininki maalaistalossa on aika pysähtynyttä, ja Aino tuulettaa huushollia tahtoen ja tahtomattaankin. Tuulettamaan saapuu myös joukko Ainon ystäviä:
Keskustelu jatkuu. Jos minä luulin kuulostavani tivolilta tässä talossa, niin nyt kuulostaa kuin täällä olisi sirkus ja sata apinaa. Käsittämättömintä on se, että en meinaa saada suutani auki. Kuuntelen ja mietin, että onko tuokin pakko jakaa juuri nyt.
Veera Nieminen kirjoittaa sujuvasti, lennokkaasti ja hykerryttävästi. Kirjana Avioliittosimulaattori tarjoaa lukijalleen viihdyttäviä hetkiä ja on mainiota kesäluettavaa.


Vuonna 2013 julkaistu romaani on juuri nyt hyvin ajankohtainen, sillä sen pohjalta kirjoitettu näytelmä pyörii parhaillaan Pyynikin kesäteatterissa Tampereella. Tommi Auvisen ja Seija Holman käsikirjoittama näytelmä on perusidealtaan sama, mutta vivahde-eroja toki löytyy. Kirjan toisintoa ei kannatakaan teatterista lähteä hakemaan, mutta jos kaipaa ilahduttavaa ja viihdyttävää kesäteatteriesitystä, sitä Pyynikillä on tarjota. Kirjan kolmekymppisestä Ainosta on tullut nelikymppinen, ja häntä esittää rempseästi Mari Turunen. Jussin pikkuveli Jaakko ei olekaan teini-ikäinen vaan yli kolmekymppinen jörö, jota näyttelee Samuli Muje. Jussina nähdään Ville Majamaa ja hänen isänään Ola Tuominen. Jussin Erkki-sedän roolissa on hienovivahteisen vahva Esko Roine, ja Eija Vilpas on kerrassaan mainio roolissaan Ainon äitinä, suulaana ja tomerana karjalaisemäntänä. Ainon isää näyttelee Tom Lindholm, Tiina-ystävää Miia Selin ja Tuomo-exää Tommi Rantamäki. Haitaristina nähdään Jenna Vehka-aho.

Avioliittosimulaattorin teemat, kuten kulttuurierot, puhumattomuus ja rakkaus kaikessa moninaisuudessaan, tulevat toki kirjassa näytelmää syvemmin esille. Näytelmässä kulttuurierot ja murteet korostuvat herkullisella tavalla, ja Pyynikin kesäteatteri tarjoaakin yleisölleen aidosti viihdyttäviä hetkiä. Vajaat 2,5 tuntia kestävän esityksen jaksaa katsoa hyvin, ja näytelmän jälkeen kauniista teatterimiljööstä poistuu iloisin mielin. Uskallan siis suositella Pyynikin kesäteatterin Avioliittosimulaattoria Tampereen suunnalla liikkuville: näytelmää esitetään 8.8. saakka. Ja jos ei Tampereelle saakka tie vie, tarjoaa Veera Niemisen romaani hyviä hetkiä maan kahden laidan törmätessä toisiinsa.

Kirjan ja näytelmälipun sain Tammelta. Kiitän viihdyttävistä hetkistä!

Katri ei kesäteatteriin varauksetta ihastunut. Kirjasta kirjoittavat myös AnnikaMarile, Krista ja Hanna, jonka postauksesta löytyy paljon linkityksiä.

Kirjankansibingosta ruksaan ruudun Piirroskuva, ja Maalaismaisemia-haasteeseen saan kirjan luettuani yhden suorituksen.

Kommentit

  1. Tämä oli tosi hauska ja pirtsakka kirja, sopii varmasti hyvin kesäteatterin lavalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä kesäteatteriin mukavasti istui. Hyvää maalaiskomediaa, joka tuntui muunkin yleisön nauruhermoja kutkuttavan.

      Poista
  2. Tällaiset kirja ja teatteri (tai kirja ja elokuva) -bloggaukset ovat aina mukavia lukea, vaikka kirja ei olisikaan tuttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, elokuva- ja teatteritoteutukset ovat aina kiinnostava lisä kirjan maailmaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on