Siirry pääsisältöön

Virpi Hämeen-Anttila: Käärmeitten kesä

"Liikkeellä oli murhaaja, joka oli paljon vaarallisempi kuin hän oli uskonut. Murhaaja, joka vainusi salassa pidetyt kalleudet kuin vihikoira ja raivasi niiden omistajat tieltään niin taitavasti, että murhien jäljet sekaantuivat toisiin jälkiin, jotka johtivat väärään suuntaan. Murhaaja, joka ei näyttänyt oikeita kasvojaan ja piilotti ryöstösaaliinsa yhtä huolellisesti kuin suunnitteli tekonsa."
Virpi Hämeen-Anttila:
Käärmeitten kesä (Otava 2015)
291 sivua (e-kirja)
Tutustuin valtion virkamieheen ja sivutoimiseen yksityisetsivään Karl Axel Björkiin viime kesänä, kun luin uuden sarjan aloitusosan Yön sydän on jäätä, ja heti oli selvää, että perehdyn Björkin edesottamuksiin mielelläni jatkossakin. Käärmeitten kesä valikoitui lukemistooni kirjaston e-kirjavalikoimista ja vei jälleen kiehtovalle 1920-luvulle, kesään 1921.

Björk saa toimeksiannon: hänen tulee selvittää Alina Jegoroffin kuolema, jonka virkavalta on sivuuttanut tavallisena sydänkohtauksena. Kuolemantapaukseen liittyy kuitenkin seikkoja, jotka herättävät omaisten epäilykset, ja pian käykin ilmi, että epäilyksiin on syytä. Poliisituttavaltaan Martilta Björk kuulee toisesta kuolemasta, joka on liian samankaltainen Jegoroffin menehtymisen kanssa, ja toimeksianto laajenee vyyhdeksi, johon kytkeytyy niin kansainvälistä vakoilua kuin rodunjalostusta ja salaseuroja.

Vuoden 1921 kesäinen Helsinki herää kirjan sivuilla hienosti eloon. Näkyy, että kirjailija on tehnyt vakuuttavaa taustatyötä: lopusta löytyy esimerkiksi luettelo siitä, mitä kadun- ja paikannimiä 1920-luvun nimet vastaavat. Björkin uuden apulaisen, 13-vuotiaan stadin pojan, käyttämä slangi kuulostaa aidolta ja elävältä. Muutenkin nuori Frans Valkama on kiinnostava hahmo, jonka toivon pysyvän Björkin rinnalla tulevaisuudessa.

Karl Axel Björkin tutkimusten toinen osa ei jatkaa ensimmäisestä osasta tuttua latua, mutta juonenkulku on aloitusosaa hieman selkeämpi. Tosin edelleen tarinassa on runsautta ja henkilöitä karsittavaksi asti, ja hahmoille toivoisi lisää syvyyttä. Uskon, että osa osalta esimerkiksi päähenkilön kuva selkiytyy ja syvenee, ja sen verran kiinnostavan koukun Hämeen-Anttila loppuun heittää, että odotan innolla, millaisiin käänteisin kirjailija yksityisetsivänsä tulevaisuudessa johdattaa.

Kirjasta toisaalla: Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Kaisa-Reetta T., Kirjavinkit, Kulttuuri kukoistaa ja Ja kaikkea muuta.

Koska kirjan kannessa näkyy pikkuruisena auto,
kuittaantuu kirjankansibingosta ruutu Ajoneuvo.
Kolmas bingo!

Kommentit

  1. Minä innostuin tuosta Yön sydän on jäätä -kirjasta, mutta päätin sitten, että odottelen jatko-osien ilmestymistä, ennenkuin alan kuuntelemaan. Saan sitten kuunnella useamman peräjälkeen. Olin aikonut odotella kaikki kolme osaa, mutta en ole enää ihan varma. Ilmeisesti kannattaa kuunnella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä uskallan tätä suositella. Lienee hyvä idea kuunnella osat lähekkäin: jonkin verran tässä viitataan aloitusosaan ja välillä toivoin, että olisin muistanut sen tapahtumia paremmin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on