"Liikkeellä oli murhaaja, joka oli paljon vaarallisempi kuin hän oli uskonut. Murhaaja, joka vainusi salassa pidetyt kalleudet kuin vihikoira ja raivasi niiden omistajat tieltään niin taitavasti, että murhien jäljet sekaantuivat toisiin jälkiin, jotka johtivat väärään suuntaan. Murhaaja, joka ei näyttänyt oikeita kasvojaan ja piilotti ryöstösaaliinsa yhtä huolellisesti kuin suunnitteli tekonsa."
Tutustuin valtion virkamieheen ja sivutoimiseen yksityisetsivään Karl Axel Björkiin viime kesänä, kun luin uuden sarjan aloitusosan Yön sydän on jäätä, ja heti oli selvää, että perehdyn Björkin edesottamuksiin mielelläni jatkossakin. Käärmeitten kesä valikoitui lukemistooni kirjaston e-kirjavalikoimista ja vei jälleen kiehtovalle 1920-luvulle, kesään 1921.
Björk saa toimeksiannon: hänen tulee selvittää Alina Jegoroffin kuolema, jonka virkavalta on sivuuttanut tavallisena sydänkohtauksena. Kuolemantapaukseen liittyy kuitenkin seikkoja, jotka herättävät omaisten epäilykset, ja pian käykin ilmi, että epäilyksiin on syytä. Poliisituttavaltaan Martilta Björk kuulee toisesta kuolemasta, joka on liian samankaltainen Jegoroffin menehtymisen kanssa, ja toimeksianto laajenee vyyhdeksi, johon kytkeytyy niin kansainvälistä vakoilua kuin rodunjalostusta ja salaseuroja.
Vuoden 1921 kesäinen Helsinki herää kirjan sivuilla hienosti eloon. Näkyy, että kirjailija on tehnyt vakuuttavaa taustatyötä: lopusta löytyy esimerkiksi luettelo siitä, mitä kadun- ja paikannimiä 1920-luvun nimet vastaavat. Björkin uuden apulaisen, 13-vuotiaan stadin pojan, käyttämä slangi kuulostaa aidolta ja elävältä. Muutenkin nuori Frans Valkama on kiinnostava hahmo, jonka toivon pysyvän Björkin rinnalla tulevaisuudessa.
Karl Axel Björkin tutkimusten toinen osa ei jatkaa ensimmäisestä osasta tuttua latua, mutta juonenkulku on aloitusosaa hieman selkeämpi. Tosin edelleen tarinassa on runsautta ja henkilöitä karsittavaksi asti, ja hahmoille toivoisi lisää syvyyttä. Uskon, että osa osalta esimerkiksi päähenkilön kuva selkiytyy ja syvenee, ja sen verran kiinnostavan koukun Hämeen-Anttila loppuun heittää, että odotan innolla, millaisiin käänteisin kirjailija yksityisetsivänsä tulevaisuudessa johdattaa.
Kirjasta toisaalla: Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Kaisa-Reetta T., Kirjavinkit, Kulttuuri kukoistaa ja Ja kaikkea muuta.
 |
| Virpi Hämeen-Anttila: Käärmeitten kesä (Otava 2015) 291 sivua (e-kirja) |
Björk saa toimeksiannon: hänen tulee selvittää Alina Jegoroffin kuolema, jonka virkavalta on sivuuttanut tavallisena sydänkohtauksena. Kuolemantapaukseen liittyy kuitenkin seikkoja, jotka herättävät omaisten epäilykset, ja pian käykin ilmi, että epäilyksiin on syytä. Poliisituttavaltaan Martilta Björk kuulee toisesta kuolemasta, joka on liian samankaltainen Jegoroffin menehtymisen kanssa, ja toimeksianto laajenee vyyhdeksi, johon kytkeytyy niin kansainvälistä vakoilua kuin rodunjalostusta ja salaseuroja.
Vuoden 1921 kesäinen Helsinki herää kirjan sivuilla hienosti eloon. Näkyy, että kirjailija on tehnyt vakuuttavaa taustatyötä: lopusta löytyy esimerkiksi luettelo siitä, mitä kadun- ja paikannimiä 1920-luvun nimet vastaavat. Björkin uuden apulaisen, 13-vuotiaan stadin pojan, käyttämä slangi kuulostaa aidolta ja elävältä. Muutenkin nuori Frans Valkama on kiinnostava hahmo, jonka toivon pysyvän Björkin rinnalla tulevaisuudessa.
Karl Axel Björkin tutkimusten toinen osa ei jatkaa ensimmäisestä osasta tuttua latua, mutta juonenkulku on aloitusosaa hieman selkeämpi. Tosin edelleen tarinassa on runsautta ja henkilöitä karsittavaksi asti, ja hahmoille toivoisi lisää syvyyttä. Uskon, että osa osalta esimerkiksi päähenkilön kuva selkiytyy ja syvenee, ja sen verran kiinnostavan koukun Hämeen-Anttila loppuun heittää, että odotan innolla, millaisiin käänteisin kirjailija yksityisetsivänsä tulevaisuudessa johdattaa.
Kirjasta toisaalla: Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Kaisa-Reetta T., Kirjavinkit, Kulttuuri kukoistaa ja Ja kaikkea muuta.
 |
| Koska kirjan kannessa näkyy pikkuruisena auto, kuittaantuu kirjankansibingosta ruutu Ajoneuvo. Kolmas bingo! |
Minä innostuin tuosta Yön sydän on jäätä -kirjasta, mutta päätin sitten, että odottelen jatko-osien ilmestymistä, ennenkuin alan kuuntelemaan. Saan sitten kuunnella useamman peräjälkeen. Olin aikonut odotella kaikki kolme osaa, mutta en ole enää ihan varma. Ilmeisesti kannattaa kuunnella.
VastaaPoistaKyllä minä uskallan tätä suositella. Lienee hyvä idea kuunnella osat lähekkäin: jonkin verran tässä viitataan aloitusosaan ja välillä toivoin, että olisin muistanut sen tapahtumia paremmin.
Poista