Jenni Kirves: Aino Sibelius - Ihmeellinen olento

"Minä luotan sinuun lujasti. Minä uskon sinuun. Minä olen kuin lasiprisma. Kaikki riippuu siitä missä valaistuksessa minut näkee. Sinä olet timantti. Sinä loistat pimeässäkin."
(Jean Sibelius kirjoittaa vaimolleen Ainolle)

Jenni Kirves:
Aino Sibelius - Ihmeellinen olento
(Johnny Kniga 2015)
288 sivua

Ihmeellinen olento -kirja kertoo Aino Sibeliuksesta (o.s. Järnefelt, 1871-1969), joka muistetaan suuren suomalaisen säveltäjän, Jean Sibeliuksen, puolisona.

Kirjan ensimmäinen osa on nimeltään Rakkauden ensihuuma, ja nimi kuvaakin alkua hyvin. Aino ja Jean, Janne, ovat syvästi rakastuneita toisiinsa, eikä rakkauden roihua suinkaan vähennä se, että sulhasen oleskellessa ulkomailla suhdetta hoidetaan kirjeitse. Kirjeenvaihdosta käy ilmi suuri huuma ja halu tehdä toinen onnelliseksi - jos kohta Jean Sibelius kokee myös mustasukkaisuutta kauniista morsiamestaan, jolla on muitakin tavoittelijoita. Morsiamelleen mies toteaa:

Minulla on oltava Sinut, jotta minun olentoni tulee kokonaiseksi, ilman Sinua en ole mitään. Meidän suhteessamme on kyllä jotakin mikä on enemmän kuin vain inhimillistä.

Aino puolestaan on alusta alkaen valmis seisomaan miehensä rinnalla ja tukemaan tätä työssään. Rakkauden huuman kuvausta lukiessa tulee jo mieleen, onko elämäkerran päähenkilö edes mahdollinen kaikessa uhrautuvaisuudessaan, mutta toki hänelläkin (onneksi) myös heikkouksia on, ja vaikka hän on miestään kohtaan suunnattoman ymmärtäväinen ja kärsivällinen, on hänelläkin rajansa. Lapsuudenkodin perintönä tulee tapa pitää mykkäkoulua, ja Aino on aika ajoin kovin väsynyt ja masentunut.

Elämä ei totisesti tullut olemaan ruusuilla tanssimista ja ehkä siksikin Aino myöhemmin silloisen Tuusulan Ainolassa oli erityisen innokas kasvattamaan nimenomaan ruusuja.

Kaiken kaikkiaan kirjan sivuilta kuitenkin välittyy kuva naisesta, joka tosiaan on teoksen nimen mukaisesti ihmeellinen olento. Ainon ja Jannen suhdetta leimaa suuri rakkaus, joka kestää vuodesta toiseen, vaikka vaikeuksiakin elämään mahtuu. Ehkä juuri vaikeudet osaltaan tekevät Ainosta naisen, joka myöhemmin muistetaan "voimakkaana, mutta lempeänä persoonana":

Suurpiirteisen miehen puolisona hän joutui opettelemaan tiukkuutta ja tarkkuutta. Siitä huolimatta hän oli avara ja lämmin ihminen.

Suuri säveltäjä ja erityisesti hänen vaimonsa tulevat kirjan sivujen kautta lähelle, ja heidän kauttaan on mahdollista luoda mielikuva siitä, millaista elämä oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Suuret yhteiskunnalliset mullistukset eivät jää huomaamatta, ja niillä on toki vaikutuksensa myös Sibeliusten vaiheisiin.

Aino Sibelius - Ihmeellinen olento on elävästi kirjoitettu teos, jota rytmittävät mukavasti Sibeliuksen pariskunnan pääasiassa toisilleen kirjoittamat kirjeet. Jenni Kirves on koonnut kirjekatkelmat ja suorasanaisen selostuksensa ehyeksi kokonaisuudeksi, jota on miellyttävä lukea. Jonkin verran teoksessa tosin on toistoa, jota en pidä aina tarpeellisena.

Kirjan myötä tulee väkisin pohtineeksi, kuinka suuri merkitys Aino Sibeliuksella oli miehensä elämässä ja elämäntyössä. Olisiko Jean Sibelius säveltänyt mestariteoksiaan, ellei hänellä olisi ollut vaimoa, joka piti elämäntehtävänään tukea miehensä sävellystyötä ja olla vaimo? Juopotteluun ja itsekeskeisyyteen taipuvaisen miehen vaimona ei varmasti ollut helppoa, ja moni nykynainen olisi varmasti jättänyt leikin kesken hyvin varhain. Nykyihmisen ja aikalaistensakin näkökulmasta Aino Sibelius oli elämänarvoiltaan hyvin konservatiivinen halutessaan olla hyvä vaimo. Jean Sibelius oli onnekas ja pitikin korvaamattomana Ainon roolia säveltämisessään, mutta toisaalta vaimo koki olevansa etuoikeutettu saadessaan elää "miehensä ja tämän musiikin rinnalla".

Elämänkohtaloni on minulle siunaus ja anti, joka on tullut taivaasta. On ihmeellistä, että ihmiselle annetaan sellainen osa. (Aino Sibeliuksen sanat Santeri Levakselle 1945.)

Aino Sibelius - Ihmeellinen olento on elämänmakuinen ja kaunis teos suomalaisen kulttuurihistorian merkittävistä henkilöistä. Ennen kaikkea siinä on kysymys suuresta rakkaudesta ja tahdosta rakastaa, ja siten sillä on nykylukijallekin annettavaa.

Ruutu Siluetti tuo toisen bingon.

Elämäkertahaasteeseen saan pitkästä aikaa uuden suorituksen.

Aino Sibeliuksen elämänvaiheisiin ovat tutustuneet myös Mai, Marjatta ja Henna.