Siirry pääsisältöön

Oma kirjahylly -projekti - ja kuinkas sitten kävikään?

Nämä kirjat ovat lojuneet hyllyissäni lukemattomina.
Vuosi sitten maaliskuussa listasin oman kirjahyllyni kirjoja, joita en ollut vielä tullut avanneeksi. Kirjoja löytyi 26, ja tavoitteekseni asetin, että luen vuodessa kirjoista puolet eli 13 kappaletta. Innokkaasti tein suunnitelmaa niin, että kunkin kuukauden kohdalle merkitsin kaksi - parin kohdalle kolme - kirjaa, joista tulisi vähintään yksi juuri tuona nimenomaisena kuukautena lukea. Mutta kuinkas kävi?

Työ lähti käyntiin vallan mainiosti. Maaliskuusta elokuulle luin kaikki listalle merkitsemäni kirjat, eli kolmentoista kirjan tavoite täyttyi lopulta varsin helposti. Mutta sitten lässähti. Kaikki loppuvuoden kirjat jäivät lukematta ja alkuvuoden aikana olen lukenut vain yhden lukemattoman teoksen hyllystäni. Eli luin yhteensä 14 kirjaa ja lukemattomia kirjoja hyllyistäni edelleen löytyy (eikä nyt tässä kohtaa puhuta uusista hankinnoista, jotka ovat ilmaantuneet vanhojen kirjojen seuraksi).

Luetut kirjat

Maaliskuu 2014
Huhtikuu 2014
Toukokuu 2014
Kesäkuu 2014
Heinäkuu 2014
Elokuu 2014

Lukematta jäivät

Elokuu 2014
  • Laulajainen, Leena: Keinu meren yllä
Syyskuu 2014
  • Adichie, Chimamanda Ngozi: Huominen on liian kaukana
  • Irving, John: Vapauttakaa karhut!
Lokakuu 2014
  • Dostojevski, F.M.: Riivaajat
  • Susi, Pauliina: Ruuhkavuosi
Marraskuu 2014
  • Márguez, Gabriel García: Sadan vuoden yksinäisyys
  • Karjalainen, Tuula: Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta.
Joulukuu 2014
  • Kinsella, Sophie: Minishoppaaja
  • Hesse, Hermann: Siddhartha
Tammikuu 2015
  • Nicholls, David: Kaikki peliin
Helmikuu 2015
  • Melleri, Arto: Pääkallolipun alla
  • Coelho, Paulo: Zahir

Vuosi sitten totesin, että jos luen kirjoista vähintään puolet, annan itselleni luvan mennä hyvällä omallatunnolla taas kirjaostoksille. Se lupaus on kyllä tullut ongelmitta lunastettua: kirjapinojen määrä ei projektini myötä ole suinkaan päässyt vähentymään. Mutta sehän on mukavaa, että lukemista riittää!

Projektini myötä huomasin, että kovin suunnitelmallinen lukeminen ei ole minun juttuni. Mieluummin valikoin luettavaa fiilispohjalta kuin jonkin ennalta tehdyn suunnitelman mukaan. Toki välillä on hyvä palauttaa mieleen, mitä kirjoja on lukematta, mutta näin tarkkojen suunnitelmien tekeminen ei minun kohdallani kovin hyvin toimi, vaikka tavoitteeni saavutinkin.

Kommentit

  1. Minulle jäi aika lailla samat fiilikset omasta hyllyprojektistani. :) Enää en edes uneksi mistään listalukemisista, sillä semmoinen ei näköjään vain sovi minulle. Omia on tullut luettua sentään edes vähän viime aikoina, aina joku silloin tällöin. Mm. tammikuun 2015 kirjasi (Nicholls) taisin lukea juuri tammikuussa. :D Paljon hienoja sait kyllä luettua, mm. Anna Karenina, Kurjat ja Saatana saapuu Moskovaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli muuten ihan lohdullista huomata, että kirjahankinnoissani on joku tolkku ollut mukana: ihan kammottavia kirjoja ei ainakaan noihin lukemiini opuksiin mahtunut. :) Ja nuo mainitsemasi klassikot olivat kyllä hienoja! Eli ainakin tästä projektista seurasi se, että tuli nuo hienot kirjat vihdoin luettua.

      Poista
    2. Hyvinhän se meni! Oma urakkani tyssäsi viiteen kirjaan, ja viidentenä oli juuri tuo SSM, Bulgakovin mestariteos, josta olin aivan innoissani. Ehkä hyllyssä olisi aarteita lisääkin... Aika ajoin kannattaa ainakin vähän lukea hyllyään puhtaaksi.

      Kävin muuten lukemassa arviosi SSM:stä (en tajua, miten se on mennyt minulta ohi) ja kirja muistui niin elävänä mieleen. Mieletön opus!

      Poista
    3. Alku meni tosiaan yli odotusten, mutta sitten tökkäsi. :)
      SSM on kyllä hieno. Jossain vaiheessa sen pariin pitää palata uudelleen, luulen.

      Poista
  2. Jos lainkaan lohduttaa niin minulla on ylätasanteen lipaston päällä montakymmentä lukematonta kirjaa, es edes kehtaa laskea niitä :). Ostan kirjoja ihan vain fiiliksen ja sen mukaan mitä myös antikvariaateista satun löytämään -- eihän niitä voi sinne jättää kun tilaisuus voi mennä ohi enkä sitten enää löydä juuri sitä mielenkiintoista opusta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän kiinnostava kirja on pakko ostaa, kun se kohdalle osuu. Ei välttämättä osu toiste! :) Ehkä se vain on niin, että niitä lukemattomia kirjoja on omassa hyllyssä pakko olla, että säilyy joku tasapaino elämässä.

      Poista
  3. Kirjahyllyni on saavuttamassa pakonopeuden: se kasvaa nopeammin kuin ehdin lukea. Muuton jälkeen oli hetken rauhallista, mutta nyt materialismini ottaa jälleen vallan. Jotkut bibliomaanikot kertovat, että on vapauttava tunne, kun tajuaa, ettei ehdi lukemaan elämänsä edes oman hyllynsä kirjoja. :-)

    Ehkä kirjahylly, jossa on vain luettuja kirjoja, on kuin viinikellari, jossa on vain tyhjiä pulloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtava vertaus, kiitos Juha! Nyt viimeistään vapaudun siitä pakkomielteestä, että kaikkien omien kirjojen pitäisi muka olla luettuna. Ei pidä!

      Poista
  4. Fiilispohjalta lukeminen on myös minun juttuni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän hankkeen myötä tajusin, että liika suunnitteleminen on tehokas tapa tappaa lukemisen ilo. Fiilistely kunniaan! :)

      Poista
  5. Listaaminen on kivaa. Toteutuu, jos on toteutuakseen. Itse ainakin saan jotain kummaa tyydytystä ihan siitä pelkästä suunnittelustakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, olen niin samaa mieltä: listojen tekeminen ja suunnitteleminen on jotenkin vain niin mukavaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on